Pääkirjoitus
Euroopan suurimmaksi lähteeksi mainitulla Kitkajärvellä tehdään kattava vesistötutkimus. Sen myötä saadaan selville paitsi järven nykyinen tila, myös suurimmat uhkatekijät.
Posion ja Kuusamon alueella sijaitseva Kitka on kuulu kirkkaista vesistään ja kalastostaan. Kitkan muikku eli Kitkan viisas sai arvokkaan EU:n nimisuojan viime keväänä.
Kitkajärven tulevaisuus on seudun yhteinen huoli, joten järven kunnon perinpohjainen selvittäminen on paikallaan.
Pitkään Kitkan kehitystä seuranneiden ranta-asukkaiden mukaan veden laatu on vuosikymmenten varrella muuttunut huonompaan suuntaan. Vesi on aiempaa humuspitoisempaa, rantakivet limoittuneet ja aiemmin harvinaiset särki ja hauki ovat yleistyneet.
Aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella on tiedossa, että suurin osa vaikutuksista on hajakuormitusta, jonka jäljet näkyvät pikkuhiljaa. Jälkiviisauden makeassa valossa katsottuna on helppo sanoa, että laajamittainen soiden ojitus herkillä vesistöalueilla oli virhe. Luonnontilaisilta soilta ei virtaa humusta järveen, vaan suot toimivat luonnollisina suodattamina. Maatalouden vesistövaikutuksiin alettiin kiinnittää huomiota vasta suhteellisen myöhään, kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun nykyinen tehomaatalous kotiutui seudulle.
Merkittävimmät pistekuormitukset aiheutuvat Rukan ja Posion jätevesipuhdistamoista. Ruka saa uuden puhdistamon, jos puhdistamon ympäristölupa saa hyväksynnän. Rukan uudesta puhdistamosta jätettiin keväällä kahdeksan valitusta.
Kitkasta tehtävän selvityksen myötä järven tilasta päästään keskustelemaan tutkimustiedon valossa. Tiedon perusteella voidaan ratkaista, millä keinoilla järven tilaa voidaan nopeimmin parantaa ja pitää hyvänä.
Kitkan suuret selkävedet ovat edelleen maineensa veroisia. Rehevöityminen näkyy lahdissa. Kehitys on saatava kääntymään hyvään suuntaan, jotta Kitkan kuulusta kirkkaudesta pääsevät myös jälkipolvet nauttimaan.