Tes­ta­si­ko Neu­vos­to­liit­to Kuu­sa­mos­sa millä Suo­men­Sal­pa murtuu? - Do­ku­ment­ti kertoo puo­lus­tus­lin­jan ra­ken­ta­mi­ses­ta ja pohtii mer­ki­tys­tä

Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista. Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella. Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista. Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella.
Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista. Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella.
Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista. Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella.
Kuva: Terho Ahonen

Salpalinjasta tehty puolentoista tunnin dokumenttielokuva on julkaistu DVD-tallenteena. Reilu vuosi sitten Suomi 100 -juhlavuonna valmistunut dokumentti kertoo viime sotien aikaisen Suomen itärajan puolustuslinnoituksen koko tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään.

Dokumentti tuo esiin 1 200 kilometrin mittaisen puolustusrakenteen etelästä pohjoiseen aina Sallaan saakka.

Kuusamossa dokumenttia kuvattiin Lahtelan linnoituksille sen osien entisöinnin jälkeen.

Elokuvassa ovat aikalaislinnoittajien ohella mukana Suomen johtavat Salpalinjan asiantuntijasotilaat ja tutkijat.

Neuvostoliitto miehitti Lahtelan linnoitusta Kuusamossa puolentoista kuukauden ajan vauhdittaakseen saksalaisten lähtöä, Kuusamo nousee esiin erikoistapauksena, sanoo Salpalinja asiantuntija Terho Ahonen.

– On arveltu, että Lahtelan linnoituksen rakenteiden tuhoamisessa oli kysymys testistä. Sen räjäyttämisellä neuvostoliitto saattoi selvittää millä konsteilla ja tehoilla Salpalinjaa pystyttäisiin tuhoamaan.

Salpalinja toimi jarruna Neuvostoliiton suunnitelmille, sanoo Ahonen.

– Salpalinja on merkittävä osoitus siitä mihin Suomessa oltiin valmiita silloin, kun oli tiukka paikka.

Vaikka Salpalinjalla ei taisteltu, sen merkitys on kiistaton, vielä sotavuosien jälkeenkin.

– Salpalinjasta työn alla olevan kolmannen väitöstutkimuksen aiheena on puolustuslinjan merkitys kylmän sodan vuosina.

Salpalinjasta tehdyt väitöskirjat tulevat esille dokumenttielokuvassa.

Salpalinja täytti kuitenkin olemassaolollaan tehtävänsä, sanoo myös dokumentin ohjannut Juha Huttunen.

– Se vaikutti osaltaan merkittävästi nykyiseen rauhantilaan Suomessa. Siinä oli riittävä syy ja motivaatio tehdä suurimmalle osalle suomalaisia edelleen tuntemattomasta Salpalinjasta uusi dokumentti.

Salpalinjan salat-blogia kirjoittava Terho Ahonen sanoo, että salpalinjaperinnettä pitää ehdottomasti vaalia.

– Lahtelan kunnostaminen asiantuntevasti on sinällään loistava esimerkiksi siitä mitä pitää ja voidaan tehdä.

Opastuskeskuksia ei välttämättä tarvita, arvioi Ahonen.

– Elokuva on tehty lisäämään tietämystä siitä, että omalla kylällä oleva taisteluhaudan pätkä tai korsu on osa laajaa ja merkittävää kokonaisuutta.

Yhdeksän päivää talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki päätöksen itärajan linnoituksen rakentamisesta. Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.

FAKTA

SuomenSalpa

Dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan on tuottanut ja ohjannut Juha Huttunen storyTv films Oy:sta Lappeenrannasta.

Dokumenttielokuva kertoo 1 200 kilometriä pitkän puolustusaseman rakentamisesta etelästä pohjoiseen ja vaiheista ensimmäisestä lapionpistosta tähän päivään.

Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista.

Täyspitkän elokuvan DVD-tallenne tulee kesäksi tarjolle Salpalinjan matkailukohteisiin.