Pääkirjoitus
Tulevien vuosien tiehankkeet kohdistuvat Etelä-Suomeen. Pohjoiseen ei rahoja ole juuri tulossa. Valtio on kehysriihessään todennut, että kaikki sovitut tienrakennushankkeet toteutetaan. Osa kohteista valmistuu kuitenkin vasta hallituskauden jälkeen ja muidenkin aikataulu on auki.
Koillissanomissa tiistaina julkaistu kartta osoittaa selvästi tiehankkeiden painopistealueet. Pohjoisen osalta lähivuosina kunnostettavia suurempia kohteita on vain kolme. Suurin yksittäinen kohde on valtatie Oulu-Kajaani, johon on varattu rahaa 45 miljoonaa euroa. Lisäksi on tarkoitus peruskorjata nelostietä Oulun kohdalla sekä Rovaniemen kohdalla. Muita isoja kohteita ei pohjoisessa kerta kaikkiaan ole.
Entistä selvempää on, että Suomessa rahoitus ohjautuu sinne, missä liikennetiheydet ovat suurimmat. Vähäliikenteisemmät osuudet jäävät heikommalle.
Pienemmässä mittakaavassa tilanne on maakunta- ja entisellä läänitasolla samansuuntainen kuin koko valtakunnassa. Alueelliset päätiet yritetään pitää edes jonkinlaisessa kunnossa vähenevistä rahoista huolimatta, mutta alempiasteiset tiet haja-asutusalueilla menevät entistä huonompaan kuntoon.
Rahaa ei kerta kaikkiaan ole mistä ottaa syrjäteiden kunnostukseen. Tällä tulee olemaan pitemmällä aikavälillä vaikutusta elämisen tasoon maaseudulla. Jos asuinpaikka on esimerkiksi soratien päässä ja sieltä on matkaa työpaikalle kymmeniä kilometrejä, ei varsinkaan kelirikon aikana ole mieltä ylentävää kulkea autolla työmatkoja.
Ajoneuvoyhdistelmien painojen kohoaminen lähivuosina nykyisestä 60 tonnista jopa 76 tonniin tulee asettamaan entistä suurempia paineita tieverkollemme. Myös sillat ovat kovalla koetuksella eivätkä kaikki kestä tonnimäärien nostoa ja joudutaan käyttämään kietoteitä.
Painorajojen nosto koskettaa vähemmän liikennöityjä sivuteitä, koska sieltä haetaan puutavaraa. On täysin varmaa, että tulevaisuudessa entistä painavammat puutavararekat asettavat kovia paineita maaseudun sorteille ja niiden kunnolle.