Pääkirjoitus

Tie­ra­hat valuvat pää­väy­lil­le

Arvion mukaan Suomen tiestön 15 miljardin arvosta häipyy joka vuosi sata miljoonaa. Valtakunnan yhteinen omaisuus rapistuu vähitellen.
Arvion mukaan Suomen tiestön 15 miljardin arvosta häipyy joka vuosi sata miljoonaa. Valtakunnan yhteinen omaisuus rapistuu vähitellen.
Kuva: Risto Pikkupeura

Kulunut talvi on ollut tienpidon kannalta suhteellisen helppo. Kuiva ja kylmä ilma on yhdistelmä, joka ei ole tienpidolle niin haastava kuin nollan molemmin puolin pyörivät sohjokelit.

Tienkäyttäjät olivat talvikunnossapitoon aiempaa tyytyväisempiä. Tutkimus kattoi viime talven, joka oli kohtuullisen helppo. Yksi vaikuttava tekijä oli myös se, että käyttöön otettiin esimerkiksi Kuusamossa uusia tiukempia laatuvaatimuksia pääteiden osalta.

Tyytyväisyys näkyy raskaan liikenteen osalta korkeimman hoitoluokan teissä. Sen sijaan kakkos- ja kolmosluokan teissä näkyy rahanpuute. Tien kunto ei ole aina sitä, mitä tienkäyttäjät sen haluaisivat olevan.

Tierahojen käytön painopiste on valunut taajaan asutuille seuduille. Niukat määrärahat on suunnattu sinne, missä liikenne on vilkkainta eli suurten kaupunkien välisille pääväylille. Suurimmat kilometrimäärät ovat tosin haja-asutusalueilla, mutta sinne on tulevaisuudessa odotettavissa entistä vähemmän rahaa teiden kunnossapitoon. Liikennemäärät ovat siellä vähäisiä ja jos jostakin on karsittava, se tehdään sieltä.

Teiden pitäminen kunnossa on kuitenkin elintärkeää myös näille alueille. Rautateitä ei ole ja siksi kuljetukset on hoidettava maanteitse ja pääosin rekkakuljetuksin. Rekkojen kuljettajille maantiet ovat työmaita ja siksi ei ole lainkaan sama, missä kunnossa ne ovat. Rekkakuskeilta tulee tämän vuoksi urakoitsijoille kipakinta palautetta, jos asiat eivät ole kunnossa.

Tierahat eivät ole vuosien saatossa nousseet ainakaan siinä mitassa, mitä on odotettu. Arvion mukaan Suomen tiestön 15 miljardin arvosta häipyy joka vuosi sata miljoonaa. Valtakunnan yhteinen omaisuus rapistuu vähitellen, jos uutta rahaa ei löydy.

Joitakin uusia mahdollisuuksia on, ja niitä kannattaa hyödyntää kuten esimerkiksi puunhuoltorahaa. Rahaa voidaan myöntää teille, jotka sijaitsevat hakkuualueen tuntumassa ja joita käytetään niiltä tulevien puiden kuljetuksiin. Vaikkapa tiekunnat voivat hakea tällaista rahaa.

Onnettomuuksien sattuessa syytetään usein tienpitäjää siitä, että tie on ollut onnettomuuspaikalla huonossa kunnossa ja jopa aiheuttanut onnettomuuden. Lähes aina ei ole kuitenkaan näin. Autonkuljettajien tulee muistaa ajaa olosuhteiden mukaan. Monesti syy onnettomuuteen voi löytyä kuljettajan korvien välistä eikä maantiestä.

Niukat määrärahat on suunnattu sinne, missä liikenne on vilkkainta.