Kohta alkaa Pohjois-Suomessakin kevätkelirikkoaika. Tässä vaiheessa on vielä hieman ennenaikaista sanoa, millainen kelirikosta lopulta tulee, mutta tietynlaisia jälkiä jättämättä se ei mene ohi. Ehkä niin suuria ongelmia kuin joskus pahimpina kelirikkokeväinen ei ole odotettavissa, mutta viime kädessä kevään sää määrittelee kelirikon vaikeuden.
Mitä huonompaan kuntoon tiet ovat ennättäneet päästä, sitä hankalampi on tilanne tässä suhteessa. Vesi ja routa syövyttävät ennen muuta sorateiden pintoja, mutta myös öljysorateihin tulee kuoppia, joita on jo paljastanut, kun lumi sulaa teiltä.
Mutta miten käy Suomen tieverkoston kokonaisuudessaan ja mikä on sen tulevaisuus? Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerivaliokunta päätti viime viikon lopulla, että perusväylien ylläpitoon siirretään 100 miljoonaa euroa erityisistä kehittämishankkeista vuodesta 2016 alkaen. Tarkoituksena on satsata vuosikymmenen jälkipuoliskolla liikenneväylien kunnossapitoon, mikä vähentää teiden ja rautateiden uudisrakentamista.
Periaatteessa tällainen linjamuutos on hyvä asia, mutta se synnyttää myös kysymyksiä ja pohdiskeluja. Ensinnäkin aikataulu. Nyt eletään vuotta 2012 ja rahoja siirrettäisiin kunnossapitoon vasta runsaan kolmen vuoden kuluttua. Siihen on pitkä aika ja tiestö ennättää tällä välin rapautua melkoisesti.
Tällä hetkellähän tilanne on sellainen, että kunnossapitorahoitus ei lisäänny, vaan päinvastoin vähenee. Lisäksi suunta on kaiken aikaa se, että uudisrakentamis- ja kunnossapitorahat menevät suurelta osin suurille pääteille. Vähemmän liikennöidyille teille ja alemman kunnossapitoluokan statuksen omaaville teille rahaa ei oikein riitä.
Tästä 100 miljoonan euron potista vuoden 2016 jälkeen ei voi olla täysin varma. Maailman ja Suomen talous voi sinä aikana muuttua paljonkin ja uudet hallitukset saattavat löytää näille rahoille muuta parempaa käyttöä.
Teiden rapautuminen on Suomessa tosiasia ja se tuntuu ennen muuta Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla, joissa on pitkät etäisyydet. Nykyisellä tieverkolla mennään eteen päin, mutta huollon toimimisen edellytykseksi joka puolella Suomea tarvitaan kunnossa olevaa tiestöä. Rahoitusta on saatava lisää.