Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Koil­lis­sa­no­mat tästä!

Tie­sit­kö, että ruskan al­ka­mi­sa­jan­koh­ta on kek­sit­ty pre­si­dent­ti­pa­ri Koi­vis­toa varten - Ou­lan­gan tut­ki­mu­sa­se­man johtaja kysyi tut­ki­joil­ta päivän ja keksi kel­lo­na­jan omasta pääs­tään

Ruska alkaa Kuusamossa syyskuun 13. kello 12. Anekdootti on jäänyt elämään Juha Viramon kaudelta Oulangan tutkimusaseman johtajana. Viramo keksi jutun presidenttipari Koivistolle, koska osasi odottaa näiden vierailua. Tellervo ja Mauno Koivisto tiedustelivat ruskan alkamisajankohtaa vuonna 1984.

– Olin yhteydessä Kevon tutkijoihin, jotka olivat selvitelleet eri puiden selviytymistä ja ruskan tuloa. Yhdessä laskettiin suunnilleen se aika, koska odotin, että sitä Koivistot saattaisivat kysyä. Se oli se ainoa tärppi, mikä siinä haastattelussa lopulta tulikin.

Kellonajan Viramo keksi omasta päästään.

Ruskan ajankohta ei muutu, vaikka ilmastonmuutos muuttaa Oulankaakin.

– Päivän pituus on se joka ratkaisee. Pilvisyys, sateisuus, nehän eivät ole vakioita. Päivän pituus on vakio ja sitä se pääperiaatteissa noudattaa. Toki muutkin tekijät vaikuttavat.

Juha Viramo tuli Oulangalle 1966 asemanjohtajaksi, kun se perustettiin. Kuusamossa vierähti kolme vuosikymmentä. Pari vuotta Viramo kävi ympäristöministeriössä lainassa. Eläkkeelle hän jäi 1999.

– Sehän oli mahtava virkahomma ympäristöineen. Toisaalta ihmisten kanssa tuli hyvin toimeen Kuusamossa. Oppi tuntemaan niin Kuusamon kunnan virkailijoita kuin Metsähallitustakin. Siinä oli paljon sellaista pioneerityötä.

Viramon suosikkipaikkoja ovat Ampumavaaran rinteet ja sieltä solisevat purot, hiekkarannat jokien alajuoksulla ja Sallan puolen kanjonit.

– Tietysti Kiutaköngäs mutta se on jo niin turismin pilaama. Murisin aikanaan Karhunkierroksen polun parantamista, mutta näin jälkikäteen se on suojellut Oulankaa turismin vaikutuksilta.

Viisikymppisellä tutkimusasemalla on Viramon mielestä ollut valtava merkitys koko alueen tunnettuudelle.

– Uskomaton määrä on käynyt ulkomaisia tutkimuksia projekteineen, että kyllä se on tunnetuksi tullut.

Aivan aluksi asemalla piti selvittää Oulangan luonnon perusasiat.

– Ensimmäisenä teimme alueen ekologista selvitystä, kansallispuiston luontoa ei vielä kauhean hyvin tunnettu. Tutkimus poiki toinen toisensa perään uusia tutkimuksia, ei se koskaan loppunut. Paanajärven kanssa yhteistyö on ollut erittäin kiinnostavaa ja avannut tietämystä vanhaa Kuusamoa kohtaan.

Selvisi, että Oulanka on nimenomaan kasvistollisesti omalaatuinen alue.

– Pohjoisimmat ja eteläiset levinneisyydet kohtaavat. On paljon idästä tulleita kasveja. Se on kalkkiperäistä rehevää aluetta ja siinä mielessä hyvinkin kiinnostava.

Tämän päivän tutkimuskohteet ovat paljon muutakin. Esimerkiksi jokilaakson biomorfoosia on tutkittu ja moni tutkimus on liitetty kansainvälisiin biologisiin ohjelmiin.

Viramo ei enää itse juuri vieraile Kuusamossa tai Oulangalla. Hän pelkää aseman tulevaisuuden puolesta. Viikonloppuna hän puhui kuitenkin aseman juhlaseminaarissa.

– Osittain syynä on se, että en pidä yliopiston leikkauspolitiikasta. Pelkään että tutkimus häiriintyy voimakkaasti.