Kuusamon urheilukentälle laskeudutaan jyrkähköä mäkeä pitkin. Parkkipaikan ja urheilukentän pinnan ero on useita metrejä.
Harva kentällä kirmailija tietää kisailevansa vanhalla järvenpohjalla. Kun urheilukentältä katsoo ylös taajaman suuntaan, voi havaita vanhan, kumpuilevan rantatöyrään. Nykyinen urheilukentän alue paljastui veden alta 1800-luvun alkupuolella, kun Kuusamojärven pintaa laskettiin useita metrejä. Luonnonmullistus saatiin aikaan ruoppaamalla Piikstammi Joukamojärven itäpuolella lähellä Venäjän rajaa. Piikstammi sijaitsee kymmenien kilometrien päässä, joten veden vajoaminen koko laajan järven alueella on aikanaan ollut melkoinen tapaus.
Myös Kitkajärven pintaa on laskettu samoihin aikoihin kaksi metriä. Järven pintaa laskettiin Kitkajoen niskalla sijaitsevaa Kiveskoskea perkaamalla. Sitä syventämällä vedet saatiin hulahtamaan itään kohti Paanajärveä.
Järvien perkaaminen ajatuksena oli ottaa veden alta paljastuva maa luhtaniityiksi, jossa kasvatettaisiin heinää. Kuusamojärven lasku ei tuottanut hyvää niittymaata. Sen sijaan hieman myöhemmin Kuoliolla saatiin aikaiseksi Hyväjärven 370 hehtaarin paiseniitty, joka oli koko Suomen mittakaava huomioiden melkoinen saavutus.
Järvien pinnanlasku on todiste siitä, että ihminen on muokannut Koillismaan luontoa kautta historian. Meidän aikamme näkökulmasta työ näyttäytyy vahingollisena, mutta kyse on jälkiviisaudesta.
Nykyihmisen vastuu on suurempi, koska tietoa on enemmän. Perjantaina kerroimme, kuinka vieraslajit piinaava Oulangan kansallispuistoa. Vieraslajeja ovat esimerkiksi minkki, supikoira ja myrkyllinen jättiputki. Oulangan luontoa muovaa myös ilmastonmuutos, joka uhkaa karkottaa pohjoisia lajeja. Hyvässä tarkoituksessa istutettu kuha saattaa pahimmillaan muuttaa Kuusamon vesien kalastoa pysyvästi.
Kerran alkuun pantuja muutoksia on vaikea saada kiinni, mutta jatkossa luonnon peukalointia on vältettävä viimeiseen saakka.