Omaishoitajille on tarjolla monenlaista tukea ja kuntoutusta jaksamisen tueksi. Tiedon puute on kuitenkin edelleen ongelmana. Läheskään kaikki omaishoitajan työtä käytännössä tekevät eivät tunne oikeuksiaan, eivätkä osaa hakea omaishoidon tuen piiriin.
Näin kävi muun muassa kuusamolaiselle Sylvi Isolehdolle, joka on ollut omaishoitajana virallisesti kaksi vuotta.
– Isäntä on ollut huonona pitkään, monen monta vuotta ja käytännössä olen toiminut omaishoitajana jo kauan. Minulla vain ei ollut tietoa omaishoitajuudesta, enkä sitä ymmärtänyt hakea. Sitten pari vuotta sitten oltiin kuntoutuksessa Rokualla ja siellä lääkäri rupesi puhumaan, että pitää hakea omaishoidon tukea ja että sitä kautta saa lisäapua, Isolehto kertoo.
Myös vaimonsa omaishoitajana toimiva Disse Inberg kertoo, ettei olisi oma-aloitteisesti osannut tukea hakea.
– Vaimo kun oli Oys:ssa sairaalassa, niin sieltä olivat soittaneet tänne kaupungin työntekijälle ja sitä kautta päästiin omaishoidon tuen piiriin. Itse en olisi arvannut tukea kysyä.
Kaupunki on panostanut viime vuosina kovasti omaishoidon kehittämiseen ja hoitajien jaksamisen tukemiseen. Työtä tiedon levittämiseksi tarvitaan jatkossakin.
– Tieto palveluista ei tavoita kaikkia. Läheistään työkseen hoitavat eivät aina yksinkertaisesti tiedä pyytää ja kysyä asiaa kotikunnastaan, kertovat Porkkapirtin toimintakeskuksessa toimivan päiväkuntoutuskeskus Kuntokammarin ohjaajat Helena Karjalainen ja Kaija Lehto.
Joskus omaishoitajuus alkaa pikkuhiljaa hoidettavan kunnon vähitellen heikentyessä, kuten esimerkiksi muistisairaiden kohdalla usein tapahtuu. Puolisoiden välinen suhde voi huomaamatta muuttua hoitosuhteeksi, omaishoitajuudeksi. Läheisen voi myös olla vaikea arvioida, milloin omaishoidon kriteerit täyttyvät.
Myös kynnys tuen hakemiseen ja omaishoitosopimuksen tekemiseen on osalla korkea.
– Ollaan sen ikäluokan ihmisiä, että ei kovin helpolla aleta kunnasta rahaa itelle pyytämään. Sitä ajatellaan, että pittää omin nokkineen pärjätä, Isolehto pohtii.
Omaishoitajan rahallinen kuukausipalkkio, muutama sata euroa, on pieni kiitos mittaamattoman arvokkaasta työstä. Sitäkin arvokkaampia ovat kuntoutukset ja vapaapäivät, johon jokainen omaishoitaja on lain mukaan oikeutettu.
– Meillä käy kotimiespalvelu kolme tuntia viikossa. Se on tosi tärkeä apu. Pääsee itse käymään muualla, asioilla tai vaikka marjametsässä. Välillä mies on viikon vuorohoidossa. Ilman niitä tätä työtä ei jaksaisi. On tämä niin mahdottoman sitovaa, pallo on jalassa koko ajan, kertoo miehensä omaishoitajana toimiva Kerttu Tauriainen.
Kaupunki tarjoaa omaishoitajille myös mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystapaamiseen.Tavoitteena on tukea omaishoitajien omaa jaksamista ja hyvinvointia säännöllisillä tarkastuksilla. Omaishoitajan fyysisen terveyden lisäksi huomioon tapaamisissa otetaan myös muu hyvinvointi ja jaksaminen.
Tavoitteena on, että omaishoidon sosiaaliohjaaja käy omaishoitoperheessä vähintään vuosittain, tarpeen mukaan useammin. Omaishoitajat huomioidaan kaupungin järjestämissä koulutuksissa ja heidän osaamistaan vahvistetaan ja tuetaan.
Omaishoitajille järjestetään muun muassa kuntosalitoimintaa. Koulutus- ja virkistystoimintaa, kuten vertaistukea, leirejä ja retkiä järjestetään myös yhteistyössä evankelisluterilaisen seurakunnan ja Koillismaan Omaishoitaja ja Läheiset ry:n kanssa.
