Tietosuojauudistuksesta on puhuttu koko kevään ajan. Yritys- ja yhdistystoiminnassa mukana olevat ovat joutuneet perehtymään siihen tarkemmin, mutta tavallinen kansalainen törmää uudistuksen tuomiin vaatimuksiin joutuessaan hyväksymään esimerkiksi käyttämiensä palveluiden päivitetyt tietosuojaohjeet. EU tietosuoja-asetus tulee voimaan perjantaina. Uudistus tunnetaan myös nimellä GDPR.
Uudistuksen myötä esimerkiksi yritykset ovat velvollisia pyydettäessä kertomaan mitä tietoja asiakkaasta on ja myös toimitettava asiakkaalle yhteenveto tiedoista. Yritysten kannalta ohjeistus on varsin pikkutarkkaa ja koettu jopa työlääksi.
Samaan aikaan ihmiset ovat varsin avomielisesti antaneet esimerkiksi sosiaalisen median yrityksille oikeuden kerätä ja käyttää heistä keräämäänsä tietoa.
Tietosuoja-asetus tuo kuitenkin kuluttajille ja asiakkaille varsin hyvät mahdollisuudet seurata omien tietojensa käyttöä. Uudistuksen myötä myös tietojen siirto järjestelmästä toiseen tulee helpottumaan.
Jo vanhojenkin oikeuksien mukaan ihmisillä on oikeus tarkistaa omat tiedot, oikaista niitä tai jopa kieltää niiden käsittely. Nämä oikeudet tulevat edelleen säilymään.
Uutta on se, että yritysten tulee nyt ilmoittaa tietosuojaongelmista. Kuluttaja voi myös jatkossa aina kääntyä oman maansa tietosuojaviranomaisen puoleen, vaikka ongelmaa aiheuttanut taho olisikin toisessa maassa. Kuluttajan kannalta siis oikeusturvan ja palvelun tulisi parantua.
Yritysten toimintaa tietosuoja-asetus helpottaa sikäli, että koko EU-alueella on voimassa samat säännöt jokaisessa maassa. Tarkoituksena onkin luoda kokonaan uudet Euroopan laajuiset digitaaliset sisältömarkkinat. Suomalaisille uudistus voi tuoda myös uusia palveluntarjoajia kotimaisten toimijoiden lisäksi. Maailmanlaajuisesti toimivien yritysten on myös noudatettava eurooppalaisia määräyksiä.
Nyt onkin enää siitä kiinni, tulemmeko me tavalliset kansalaiset käyttämään näitä oikeuksia. Se ei tarkoita tietojensa pyytämistä jokaisesta mahdollisesta paikasta, mutta nyt on entistä helpompi valvoa mihin tietoja käytetään.
Suurin osa yrityksistä ja henkilötietojen kerääjistä toimii vastuullisesti, mutta aina joukossa saattaa olla myös sellaisia, joiden tarkoitusperät ovat hämärämmät. Tieto on rahanarvoista, eikä enää ole mitään syytä tuudittautua siihen, että Koillismaalla oltaisiin sen turvallisemmassa tilanteessa.