Pääkirjoitus
Kuusamo ja sen naapurikunnat Taivalkoski ja Pudasjärvi ovat ottaneet erilaisen lähestymistavan tietoyhteyksien parantamiseen.
Taivalkoskella ja Pudasjärvellä Kairan Kuitu vetää valokuitua maahan. Kunnat saivat rakentamiseen kohtuullisen mittavan yhteiskunnan tuen siksi, että alue on laaja ja harvaanasuttu, eikä kaupallisia toimijoita ole näköpiirissä.
Kuusamossa vastaava tuki olisi jäänyt paljon pienemmäksi, koska tarjolla on kaupallisia operaattoreita. Siksi kaupunki ei ole lähtenyt kuituverkon rakentajaksi.
Valokuidun vetämisen sijaan Kuusamon kaupunki lupaa satsata palveluihin. Esimerkki palvelujen laajentamisesta on hyvinvointi TV, jonka avulla omaiset ja hoitajat voivat olla yhteydessä ikääntyneeseen (KS 22.8). Kesän aikana Kuusamon kouluihin on tilattu muutamia kymmeniä tabletteja, joiden on määrä olla yhtenä lähtölaukauksena ”tulevaisuuden koulun” rakentamisessa. Toimintamallia viilataan parasta aikaa.
Valokuituakin on silti rakennettu. Meskusvaarassa asukkaat ottivat aloitteen omiin käsiinsä ja vedättivät kuidun itselleen. Samaa mallia voivat muutkin alueet halutessaan soveltaa. Operaattorit ovat parantaneet mastoille tulevia yhteyksiä.
Mobiiliverkossa (3G, 4G) pullonkaula tulee, jos on tullakseen, mastolta loppukäyttäjälle. Uuden 800-taajuuden käyttöönotto paransi tilannetta. Kansanomaisesti ilmaistuna samalta mastolta voidaan ruokkia useampia netin tarvitsijoita. Operaattorit voivat edelleen halutessaan lisätä mastojen kapasiteettia.
Onko yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevämpää kehittää valokuitu- vai mobiiliverkkoa? Poliitikkomainen vastaus kuuluu, että paremmuus riippuu käyttötarkoituksesta, molempia tarvitaan. Esimerkiksi pelikäytössä valokuitu on edelleen ylivoimainen, samoin tv-kanavapakettien tarjoajat vaativat sitä. Mutta mobiiliverkko riittää useimpiin asioihin ja sen toimivuutta pystytään edelleen pystytään parantamaan.