Hiihtoliiton johtokunnan jäsen Sauli Pitkänen:
Hiihtoliiton johtokunnassa istuneen kuusamolaisen Sauli Pitkäsen mukaan liiton tilintarkastajilla ei ollut mitään sitä vastaan, että liitto lainasi rahaa urheilijoiden valmennusrahastosta. Asiaa kysyttiin heiltä.
– Lisäksi johtokunnassa oli useita tuomareita eikä heilläkään ollut mitään huomauttamista asiasta.
Pitkäsen mukaan valmennusrahastosta lainaaminen ei tuntunut näin ollen väärältä. Se oli ilmeisesti helpoin tapa saada rahaa liiton rahavaikeuksiin. Vahvistusta tuli myös monelta taholta, että rahat huolehditaan takaisin, niin kuin on huolehdittukin. Eivät ne olleet hukassa, hän sanoo.
Asia rahojen lainaamisesta valmennusrahastosta tuli Pitkäsen muistin mukaan hiihtoliiton talousvaliokunnan työryhmältä. Aluksi kyse oli muutamista kymmenistä tuhansista euroista. Kaiken kaikkiaan rahaa lainattiin vuosien mittaan noin 400 000 euroa.
Pitkäsen mukaan rahojen lainaamisesta tiesivät niin hiihtoliiton johtokunnan jäsenet kuin liittovaltuutetutkin, jos olivat valveutuneita ja kiinnostuneita asioista.
– Jos ajatellaan lainausasiaa näin jälkiviisaana, olisi ehkä kannattanut toimia jollain toisella tavalla.
Kainuun Sanomat kertoi tiistaisessa numerossaan, että Suomen hiihtoliitto maksoi lainansa kainuulaisella rahalla. Kainuun Säätiö ja Kainuun ammattiopisto ostivat maaliskuussa puolet Vuokatin urheiluopistoa hallinnoivan Vuokatin Säätiön määräysvallasta. Kauppasumma oli 800 000 euroa.
Näin hiihtoliitto paikkasi merkittävästi talouskriisiään. Lainansa hiihtoliitto maksoi korkoineen takaisin tämän vuoden alkupuolella, opistokauppojen jälkeen.
Hiihtoliiton puheenjohtaja Matti Sundberg totesi Kainuun Sanomille, että kaupoilla oli merkittävä rooli hiihtoliiton talouden vakauttamisessa. Ilman sitä tilanne olisi varmasti nyt hankalampi.
