Toisen re­hu­sa­don korjuu vii­väs­tyy ja nurmen kasvu on hidasta – Pelkona sadon jää­mi­nen niu­kak­si: "To­ti­nen paikka se on mo­nel­la, että mistä rehut ote­taan"

Teppo Käkelä ehti lannoittaa suurimman osan pelloistaan ennen heinäkuun lopun helteitä. Siksi toinen rehusato on nyt aivan hyvällä mallilla, vaikka paljon nurmen pitää vielä kasvaa ennen korjuuta. Maaperä on Käkelänkin pellolla kuiva. Liete on kuorettunut, koska levityksen aikana ei ole satanut. Käkelän pelloista yli puolet ovat kivennäismaan peltoja. Turvemaan pelloilla nurmi on kasvanut nopeammin.
Teppo Käkelä ehti lannoittaa suurimman osan pelloistaan ennen heinäkuun lopun helteitä. Siksi toinen rehusato on nyt aivan hyvällä mallilla, vaikka paljon nurmen pitää vielä kasvaa ennen korjuuta.
Teppo Käkelä ehti lannoittaa suurimman osan pelloistaan ennen heinäkuun lopun helteitä. Siksi toinen rehusato on nyt aivan hyvällä mallilla, vaikka paljon nurmen pitää vielä kasvaa ennen korjuuta.
Kuva: Sanna Karjalainen

Toisen rehusadon voi Koillismaalla korjata todennäköisesti vasta elokuun lopussa tai syyskuun alussa.

– Normaalisti toisen sadon olemme korjanneet puolenkuun aikaan. Nyt se menee varmaan kuun vaihteeseen, kertoo Rukalla Pellonpään maitotilan omistava Teppo Käkelä.

Jos pellolta jotain haluaa saada, menee korjuu ainakin elokuun loppuun. Luulen, että sadosta tulee ihan ok, mutta ei huippu, MTK-Taivalkosken puheenjohtaja Hannu Turpeinen puolestaan toteaa.

Toisen rehusadon viivästyminen johtuu osin ensimmäisen sadon myöhäisestä korjuusta.

– Ensimmäisen sadon niitimme noin pari viikkoa normaalia myöhemmin, heinäkuun toisella viikolla. Varovaiset ovat odotukset toisen sadon suhteen, mutta valtaosan peltoalasta ehdin lannoittaa ennen kovia helteitä, Käkelä tuumaa.

Myöhäinen korjuuaika johtuu myös nurmen kasvun hitaudesta. Hidas kasvu on kuivan ja kylmenneen sään tekosia. Kasvua hidastaa myös öiden pimeneminen.

Nurmelle ja viljoille ihanteellinen lämpötila on parikymmentä astetta. Jos lämpötila kohoaa paljon sen yli, nurmi valmistuu liian nopeaa, eikä se kasva korkeaksi.

Maanviljelijät toivovat Koillismaalle ensin sateita ja sitten lämmintä syksyä. Jos sää ei ole Koillismaalla otollinen, voi toinen sato jäädä paikoin hyvin niukaksi. Rehun laatu on kuitenkin todennäköisesti hyvä.

– Arvailuahan tämä vielä on, kun säästä ei ikinä tiedä. Näyttäisi, että sadosta tulisi pieni laajalla alueella. Sää meni todella lämpimästä kylmään, eikä vettä ole tullut kunnolla pitkään aikaan, kertoo MTK-Kuusamon puheenjohtaja Tuomas Laakkonen.

– Totinen paikka se on monella, että mistä rehut otetaan. Ostetaanko ulkopuolelta vai vähennetäänkö karjaa? Varsinkin jos peltopinta-ala on pieni verrattuna karjan määrään, jäävät maanviljelijät kevätsadon varaan, Laakkonen jatkaa.

Käkelän ensimmäinen sato oli runsas, joten hän odottaa joka tapauksessa vähintään keskivertosatoa.

– Ensimmäinen sato oli meillä iso ja laatukin on hyvä. Nyt tuo nurmi on aivan hyvällä alulla, kun jätin kymmenen sentin sängen ensimmäisessä niitossa. Jos nurmi on ollut aivan lyhyenä heinäkuun lopun helteillä, se on varmaan palanut, Käkelä arvelee.

Kaikkialla ensimmäinen sato ei välttämättä riitä korvaamaan toisen sadon mahdollisia puutteita.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Koillissanomissaa 5.8.2019. Lue se printistä tai näköislehdestä.

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä