Kuusamon kaupunki on jättänyt esityksen museovirastolle Oulanka-Paanajärvi -alueen liittämisestä maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon. Kaikkiaan esityksiä virastolle on tehty 11, joista osa on kulttuuriperintökohteita, osa luonnonperintökohteita kuten Oulanka-Paanajärvi.
Asiaa kaupungin puolelta valmistellut sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen sanoo, että Suomi tulee esittämään tämän vuoden loppuun mennessä korkeintaan neljää eri kohdetta Unescon aieperintökeskukselle. Aieperintökeskus tekee sitten joskus myöhemmin päätöksen mitä kaikkia kansainvälisiä kohteita perintöluetteloon valitaan.
Museovirastolle lähetetyt hakemukset kulttuuriperintökohteista käsittelee opetusministeriö ja luonnonperintökohteista ympäristöministeriö. Sitten soveltuviksi katsotuista kohteista tehdään esitys Unescolle.
Nyt jätetty hakemus pohjautuu pitkälti laajaan tutkimukseen, joka on julkaistu vuonna 2015 nimellä ”Esiselvitys Oulangan-Paanajärven alueen soveltuvuudesta Unesco:n maailmanperintökohteeksi”. Selvityksen taustalla ovat Oulun yliopisto (Oulangan tutkimusasema), Metsähallitus ja Kuusamon kaupunki.
Hämäläisen mukaan tällaista virallista esitystä Unescon aieluetteloon ei Kuusamosta ole aiemmin tehty.
Jos Oulanka-Paanajärvi -alue joskus saisi maailmanperintökohdearvon, sillä olisi ennen muuta pr- ja julkisuuskuvamerkitystä. Status ei rajoittaisi alueen nykymuotoista käyttöä eikä lisäisi luonnonsuojelutarvetta, koska se on jo nyt korkea, Hämäläinen arvioi.
Hakemuksessa on perusteltu, miksi Oulanka-Paanajärvi -kohdetta ehdotetaan maailmanperintöluetteloon ja millä tavoin kohde on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
– Molemmat kansallispuistot ovat luontonsa ja toimintahistoriansa valossa hieno kokonaisuus ja yhdistelmä luonnon monimuotoisuutta ja pitkäjänteistä valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.
– Kyseinen alue on kiinnostanut tieteentekijöitä, taiteilijoita ja pioneeriretkeilijöitä jo vuosisadat tarunhohtoisena ja kiehtovana kohteena. Alueella on lisäksi pitkä luonnontieteellinen tutkimusperinne, jota Oulun yliopisto ja Karjalan tiedeakatemia jatkavat. Alueet kuuluvat Pan Parksiin ja Green Belt -ketjuun.
– Kohteen liittäminen maailmanperintöluetteloon on looginen jatkumo pitkälle yhteiselle historialle ja yhteistyölle.
Kohde on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, pohjoisen havumetsävyöhykkeen geologisen ja biologisen monimuotoisuuden keidas. Alueen luonnon erityislaatuisuus perustuu kallioperän ominaisuuksiin, rotkolaaksomuodostumiin, eteläisiin tuntureihin, sekä erilaisiin suo- ja metsätyyppeihin.
– Alueen 2 800 miljoonan vuoden ikäiset gneissigraniitit ovat pala Fennoskandian vanhinta kallioperää.
Vastaavanlaista monimuotoista biologisen ja geologisen monimuotoisuuden yhdistymää ei ole löydettävissä Suomesta tai laajemminkaan Fennoscandiasta. Geologisten arvojen osalta Oulanka-Paanajärvellä on hyvät mahdollisuudet erottua olemassa olevassa maailmanperintöluettelossa.
Oulangan kansallispuisto on lailla perustettu luonnonsuojelualue vuonna 1956. Sitä on laajennettu vuosina 1981 ja 1989.
Paanajärven kansallispuisto Venäjällä on perustettu vuonna 1992.