Pääkirjoitus
Kuusamon jäähalli on kylmä kuin iglu ja yleiskunnoltaan elinkaarensa loppupäässä. Lajin harrastajat ovat vaatineet uuden hallin rakentamista jo vuosia. Mäkihyppääjät haaveilevat uudesta keskikoon mäestä Rukalle. Jalkapalloilijat toivovat hekin joskus pääsevänsä pelaamaan hallissa. Uimahallin remontti on alkamassa.
Siinä muutama esimerkki keskustelusta, jota viime vuosina on käyty liikuntapaikkarakentamisesta Kuusamossa. Listaan voi vielä lisätä hiihtoladut ja kelkkareitistöt, joihin molempiin on vaadittu parannusta.
Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen laskeskeli (KS 7.9.), että Kuusamossa on nelisensataa kaupungin tai yksityisten ylläpitämää liikuntapaikkaa. Kuusamossa on siis yksi liikuntapaikka jokaista 40 kaupunkilaista kohden. Määrä on todennäköisesti yksi Suomen suurimmista. Kuusamossa lajien kirjo on perinteisesti ollut suuri, mikä tietenkin on kaupunkilaisille suuri rikkaus.
Kääntöpuolena on, että moni liikuntapaikka alkaa olla remontin tarpeessa. Päättäjien epämiellyttävänä tehtävänä on muistuttaa, ettei kaikkia toiveita voida toteuttaa yhdessä rysäyksessä. Nykyisenä aikana kaupungin talous ei kestä massiivista investointiohjelmaa.
Jotta jotain uutta voidaan rakentaa, on jostain pystyttävä luopumaan. Kuusamon taajama-alueen liikuntapaikkojen keskittäminen Liikuntakeskuksen yhteyteen on tarpeen.
Jäähallihanke on ollut pisimpään vireillä, ainakin vuosikymmenen. Valmiita suunnitelmia löytyy kaupungilta useita. Hankkeen ehdoton edellytys on, että hallista suunnitellaan mahdollisimman monikäyttöinen, ja sen on mieluusti palveltava myös elinkeinoelämän tarpeita. Seuraava valtuusto saanee asian päätettäväkseen.
Liikuntapalvelujen tuottaminen on tärkeää, mutta niin on moni muukin asia, joihin verovaroja kerätään. Vastuulliset päättäjät uskaltavat laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Kyse on vaativasta tehtävästä, josta kiitosta tulee harvoin.