Tolvan pa­lis­kun­nan osakas, po­ro­mies Timo Mou­ru­jär­vi: ”Tuu­li­puis­to tulisi siirtää ko­ko­naan toiseen paik­kaan Posion ja Sallan rajalle Posion kunnan puo­lel­le, Ri­ta­kor­kian mai­se­miin, paik­kaan, joka on 452 metriä me­ren­pin­nan ylä­puo­lel­la

Timo Mourujärven mielestä tuulipuisto tulisi siirtää kokonaan toiseen paikkaan Posion ja Sallan rajalle Posion kunnan puolelle, Ritakorkian maisemiin, paikkaan, joka on 452 metriä merenpinnan yläpuolella.

Kuva: Erkki Ahola

Vihreät nuolet kuvaavat porojen liikettä huhti-toukokuun aikana vasonta-alueelle punaisella merkitylle, suunnitellulle tuulivoimapuiston hankealueelle. Sininen viiva on maakunnan raja.

Kuva: Erkki Ahola

Maaningan tuulivoimapuistohankkeeseen liittyvästä Kuusamon kaupungin kaavapäätöksestä valittaneeseen Tolvan paliskunnan osakkaisiin kuuluva poromies Timo Mourujärvi avautuu tässä jutussa porotalouden merkityksestä osakkailleen, tuulivoimapuistohankkeen riskistä paliskunnalle, sekä porosta, joka on laiduntava eläin.

– Se on tullut jo julkisuudessa esille, että tuulipuistoa ollaan puuhaamassa paliskunnan keskeiselle vasoma-alueelle, alueelle, jossa on leikattu vasoja vähintäänkin viimeiset 50 vuotta. Alue on paliskunnan ainoa erämainen vasomis- ja kesälaidunalue, Timo Mourujärvi sanoo.

– Paliskunta enkä minäkään sinällään vastusta tuulivoiman rakentamista. Maaningan tuulipuistosta koituisi meille ja Pohjois-Posiolle valtavat riskit siinä, että porot lähtisivät alueelta liikkeelle ja ajautuisivat lähikyliin, pelloille ja mökkien pihoihin. Lisäksi eläinten stressaantuminen toisi vasahävikkiä, ja taloudellista tappiota osakkaille.

– Tuulivoimapuiston hankealueella tai sen läheisyydessä paliskunnan vasoista syntyy 66-74 prosenttia. Vasomisen jälkeen alueelle jää suunnilleen touko-heinäkuun ajaksi 1000-1500 poroa vuodesta riippuen.

– Keväällä ennen vasomista Tolvan paliskunnan eloporoja on noin 1800 päätä.

Mourujärven mielestä tuulipuisto tulisi siirtää kokonaan toiseen paikkaan Posion ja Sallan rajalle Posion kunnan puolelle, Ritakorkian maisemiin, paikkaan, joka on 452 metriä merenpinnan yläpuolella.

– Ritakorkialla tuulipuistosta ei olisi paliskunnalle haittaa, ja ehkä matkailunkin näkökulmasta tuulipuisto olisi riittävän kaukana Riisitunturin kansallispuistosta, Mourujärvi selvittää.

– Tolvan paliskunnassa on 60 osakasta. Porotalous antaa suoraan toimeentulon 6-7 taloudelle, joukossa myös kaksi isoa lapsiperhettä. Minun perheessäni on neljä lasta, Mourujärvi sanoo.

– Itse olen kulkenut isäni mukana poroja hoitamassa jo heti kun opin kävelemään. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2000-luvun vaihteessa, jolloin lopetimme karjatalouden, ja aloin keskittymään vain porotalouteen, 36-vuotias Timo Mourujärvi kertoo.

Mourujärvi sanoo poron olevan laiduntava eläin, ja sen pitää olla eri vuodenaikoina eri paikoissa, muuten se ei menesty.

– Huhti-toukokuun vaihteessa ja toukokuun aikana porot siirtyvät suunnitellulle tuulivoima-alueelle vasomaan. Ne vasovat hajallaan toisistaan. Vasomisen jälkeen juhannuksen tietämissä porot kerääntyvät samalla alueella tokkiin, josta ne on helppo laittaa aitaan ja merkitä vasat, Mourujärvi selvittää.

Voitaisiinko porot ottaa pysyvästi kotiruokintaan ja aidata! Tähän Mourujärvi vastaa, että täysin mahdoton ajatus. Hän sanoo poron käyttävän ravinnokseen tutkittuun tietoon perustuen yli 200 eri kasvia.

– Poroja ei voida pysyvästi aidata, sillä poro on siis laiduntava eläin. Sen siis pitää päästä eri vuoden aikoina eri paikkoihin, Mourujärvi painottaa.

– Paliskunnan poronhoito muodostuu kokonaisuudesta, ja sen yksi tärkeä osa on vasomisalue.