Pääkirjoitus
Torankijärvi on jälleen kuuman kesän jäljiltä levän valtaama. Aina kun Torankijärvessä jotain kelluu, syyttävä sormi osoittaa Kuusamon evon Torangin jätevedenpuhdistamoa. Tilanteessa kannattaisi kuitenkin katsoa tosiasioita. 1970 -luvulla rakennettu laitos toimi sen ajan tekniikalla ja järvi pääsi luokattomaan kuntoon. Nykyisin sen sijaan kaikki mittaukset osoittavat, että puhdistamo täyttää lupaehdot ja toimii tehokkaasti. Laitoksen tekniikkaa on vuosien saatossa uusittu vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.
Ympäristöviranomaisten mukaan tällä hetkellä kyse onkin siitä, että järven hoitokalastuksessa on pidetty liian pitkä tauko.
Järveä hoitokalastettiin takavuosina tehokkaasti ja levän määrästä kertovat klorofyllipitoisuudet olivat alhaalla, liki erinomaisella tasolla. Esimerkiksi vuonna 2006 Torankijärvestä hoitokalastettiin 11 000 kiloa kalaa, lähes 50 kiloa hehtaarilta ja vuonna 2009 150 kiloa, alle kilo hehtaarilta.
Torankijärvestä on hoitokalastettu tänä vuonna yli
3 000 kiloa kalaa. Kalastus jatkuu syksyn mittaan, mikäli järvestä löytyy kalaparvia. Esimerkiksi viime vuonna järvestä ei löytynyt luotaamalla kalaparvia, jonka vuoksi hoitokalastusraportissa oli viiva.
Ympäristötarkastaja Teemu Junttilan (KS 30.9.) mukaan yksi välivuosi ei aiheuta katastrofia, mutta kaksi jo saattaa näkyä. Junttilan mukaan 10-20 kilon poistaminen hehtaarilta vuosittain riittäisi. Mutta nyt on voinut käydä niin, että kalakanta on äkisti ryöpsähtänyt liian suureksi.
Hoitokalastusta ei kuitenkaan saa unohtaa Torangissa, vaan pitää huolehtia sen riittävästä tasosta ja säännöllisyydestä. Tämän päivän lehdessämme tuodaan esille näkemys, jonka mukaan kalakannan siemen on hulahtanut Kuusamojärvestä korkean veden aikana. Näkemys on selvittämisen arvoinen. Pienikin määrä särkikalaa Torangin kaltaisessa rehevöityneessä vedessä voi tehdä piikin kalakantaan.
Torankijärveä ei voida pitää syyllisenä kaikkien ympärillä olevien vesien, kuten esimerkiksi Kirkkolahden, tilaan. Vesistötarkkailuraportit kertovat muun muassa Nilojoen fosforikuormituksen Kuusamojärveen olevan 1 280 kilogrammaa kun Kitroninpuron lukema on 79 kilogrammaa. Nyt olisikin aiheellista selvittää mitkä tekijät nostavat Nilojärven ja -joen sekä Kolvankijärven ja -joen pitoisuuksia ja aiheuttavat ongelmia ympäröivissä vesissä.