Kaivosyhtiö Dragon Mining esitti ensi kerran arvion Käylän Juomasuon kultakaivosinvestoinnin arvosta. Yhtiön mukaan kaivosinvestoinnin arvo olisi noin 60 miljoonaa euroa. Kaivos työllistäisi suoraan 80-100 henkeä. Kerrannaisvaikutuksineen työllisyysvaikutus olisi kaksin-kolminkertainen.
Kaivosyhtiön korkeinta johtoa, hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, vieraili Kuusamossa viime viikolla. Yhtiö on toiveikas, että kaivos voitaisiin avata ”joidenkin vuosien päästä”. Kairauksien tulokset ovat olleet myönteisiä: kultaesiintymä on huomattavasti suurempi kuin mitä alunperin arvioitiin.
Juomasuon kultakaivoksesta tehdään parasta aikaa ympäristövaikutusten arviointia. Kaivosyhtiö arvioi alunperin, että yva-selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Todennäköisesti laatiminen kestää pidempään, ainakin ensi kevääseen. Kyse on hyvin monitahoisesta ja tunteita herättävästä asiasta, minkä vuoksi selvityksen on syytä olla mahdollisimman kattava.
Kaivos herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kultamalmin sisältämä uraani kuumentaa tunteita. On äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, millaisen vastauksen yva antaa kultamalmin sisältämän uraanin käsittelyyn. Kaivosyhtiön edustajat vakuuttivat vierailullaan, että uraani pystytään saamaan talteen niin, ettei se leviä ympäristöön.
Kuusamolaisten laajan enemmistön suhtautuminen kaivoksen mahdolliseen tuloon on varovaisen toiveikas. Tämä on käynyt ilmi muun muassa Kuusamotalossa järjestetyssä vaalitilaisuudessa, jossa kysyttiin kantaa kaivosten tuloon. Vain ani harva oli valmis suorilta käsin lyömään oven kiinni. Sama odottava henki vallitsee myös valtuutettujen keskuudessa.
Puolin ja toisin puheiden onkin syytä olla varovaisia, sillä tässä vaiheessa faktaa on vielä niukalti tarjolla. Jos joku tässä vaiheessa on täysin varma mielipiteestään Juomasuon suhteen, voi hyvällä syyllä kysyä, mihin mielipide perustuu.
Hankkeella on todennäköisesti vaikutuksia matkailuun ja poronhoitoon. Yhtiö vakuuttaa tekevänsä kaikkensa, ettei kaivosalue näy Rukalle. Mielikuva uudesta Talvivaarasta on väärä, sillä kooltaan Juomasuon kaivosalue olisi vain 1/20 Talvivaarasta eli kaikkinensa kolme hehtaaria.
Ajatus kaivoksesta arveluttaa, mutta myös houkuttaa. Sotkamossa ja Kittilässä väkiluku on kääntynyt nousuun, ja molemmissa matkailun ja kaivosteollisuuden yhteisvaikutuksena.
Olisiko kaivosteollisuudesta muuttovirran kääntäjäksi myös Koillismaalla? Tätä mietitään kiivaasti samalla, kun Käylän Juomasuon ja Taivalkosken Mustavaaran hankkeita selvitellään.