Järvialtaita Koillismaalla säännöstelevä PVO-Vesivoima Oy on jättänyt järviin pelivaraa, jotta yllättäväkään sääjakso ei jättäisi rantoja ja karikoita niin kuiville kuin viime kesänä.
– Varaudumme siihen, että sulamisvesiä tänä keväänä ei tule keskimääräistä enempää, sanoo ympäristöpäällikkö Aaro Horsma PVO-Vesivoimasta.
– Seuraamme lumen vesiarvotietoja ja järvien tulovirtaamaennusteita. Vesiarvot näyttävät nyt tavanomaisilta tai vähän sitä suuremmilta.
Tulovirtaaman määrää ohjaa pitkälti sulamisajankohdan sää. Säännöstelijän pitäisi osata ennakoida sään vaikutus.
– Kaikista ratkaisevinta ovat toukokuun puolivälin kelit. Nyt näyttää jatkuvan noin kymmenen vuorokautta lämmintä ja sateetonta ja sulaminen on vähän aikaisessa, mutta vapun jälkeen kylmenisi, Horsma puntaroi.
Vedenpinnat Kuusamon Irni-, Kelo- ja Polojärvissä, Taivalkosken Kostonjärvessä ja Posion Suolijärvissä olivat parikymmentä senttiä ajankohdan keskiarvoa korkeammalla noin viikko sitten, kun ne kävivät minimissään.
Suomen ympäristökeskuksen ennusteiden mukaan järvien vesi pysyisi hieman tavanomaista ylempänä myös lähiviikkojen ajan.
Yli-Suolijärvillä vedenkorkeus kävi maaliskuussa ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen korkealla, mutta kesävedestä se tietysti oli silti metrin verran alempana.
Kuusamon ja Taivalkosken säännöstelyjärvien pintoja määräävistä Irnin ja Koston padoista päästetään sulamisvesien keräämisen aikanakin ympäristösyistä vettä läpi vähintään kaksi kuutiometriä sekunnissa.
Virkistyskäytön näkökulma tuntuu säännöstelijällekin olevan entistä tärkeämpi.
Suolijärviltä PVO-Vesivoima sai viime kesänä ankaraa sapiskaa. Järvien vedet nielevän Jumiskon voimalaitoksen remontin takia järvet ajettiin ennen viime kevättä alarajoille, mutta kun kesästä tuli harvinaisen kuuma ja kuiva, järvien täyttyivät hyvin hitaasti.
– Irni-, Kero- ja Polojärvilläkin alkukesästä veden koettiin olevan liian matalalla, ja siitä tuli minulle moitteita. Mutta tilanne parani siellä nopeammin kuin Suolijärvillä, Aaro Horsma sanoo.
– Pyrimme nyt siihen, ettei järville tulisi toista kuivaa kesää, vaan tilanne olisi virkistyskäytön kannalta parempi, Aaro Horsma sanoo.
Irni-, Kero- ja Polojärvellä on kuntien, asukkaiden, voimayhtiön, ely-keskuksen ja ympäristökeskuksen edustajista kootun työryhmän vuoropuhelu tuottanut muun muassa sopimuksen vedenkorkeuden pitämisestä 30 sentin vaihteluvälillä kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin.
Jumiskon säännöstelyyn kuuluva Sallan Isojärvi kestää humpata ennen kevättä alarajalle ilman kesäkuivuuden vaaraa, sillä valuma-alue on niin laaja suhteessa järven pinta-alaan.
Kulku järvillä käy vaikeaksi ja lopulta vaaralliseksi sulamisen edetessä ja veden ja jäiden kohotessa.
Kostonjärvellä keskiviikkona kello yhden aikaan kalastaja Veikko Naumanen vastasi puheluun kertoen juuri rymyävänsä sohjossa.
– Aamukylmäsellä lähdettiin apajalle, ja kulkeminen onnistui, mutta palatessa kelkan tela meni kohvajäästä läpi ja kelkan astinlaudat jäivät kantamaan jään reunoista, Naumanen kuvasi hankaluuksia.
– Jos ei tule yöpakkasia, on pakko lopettaa tältä talvelta.
Säännöstelyjärvien talvivirtausta ohjaamaan on ruopattu salmiin uomia. Matalilla alueilla jää painuu pohjaan, ja virtaus keskittyy uomiin, niin että ne pysyvät heikkojäisinä ja sulavat aikaisin. Sulat keräävät vesilintuja ja myös ensimmäisiä veneen kanssa kalastavia.
Lapin ely-keskus käynnistää kesällä säännöstelyhaittojen arviointityön Suolijärvillä ja Jumiskojoen vesistöalueen muissakin osissa. Tätä vesilain mukaista selvitystä Posion kunta marraskuussa kansalaisaloitteen tuloksena.
– Järjestämme aloituskokouksen todennäköisesti kesäkuun alkupuolella. Kuulemme siinä kunnan, kansalaisaloitteen tekijän ja voimayhtiön näkemyksiä tilanteesta, kertoo vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen Lapin ely-keskuksesta.
– Selvityksen kokoaminen alkaa kesän aikana. Mahdollisesti järjestämme myös yleisötilaisuuden.
Aaro Horsman mielestä Suolijärvillekin voitaisiin perustaa yhteistyöryhmä, jollainen toimii Kuusamossa Irni-, Polo- ja Kerojärvillä.
Suolijärvien säännöstely alkoi 1950-luvulla hatarin arvioin sen vaikutuksista. Haitoista kiisteltiin ja käräjöitiin pitkään, ja asiantuntijoiden näkemykset haitoista menivät ristiin. Käräjöinnin jälkeen lopulta vesiylioikeus määräsi 1980-luvulla Pohjolan Voiman maksettavaksi noin 10 miljoonan markan korvaukset. Ne koskivat vesivoimaa, kalakannan vähenemistä, kalastuksen ja talousveden hankinnan vaikeutumista ja rantojen syöpymistä.
Vedenkorkeuden vaihtelu säännöstellyissä Koillismaan järvissä vuoden aikana on useita metrejä. Alimmillaan vedet ovat alkukeväästä ennen lumen ja jään sulamista.
Www.jarviwiki.fin mukaan keskimääräinen vuosivaihtelu on Kostonjärvellä 441senttiä, Irni-Kero-Polojärvellä 347 senttiä ja Yli-Suolijärvellä 194 senttiä. Ala-Suolijärvellä keskivaihtelu on ely-keskuksen käyrien mukaan noin 230 senttiä.
Suurin sallittu vaihtelu on Kostolla 500 senttiä, Irni-Kero-Polojärvellä 400 senttiä, Yli-Suolijärvellä 240 senttiä ja Ala-Suolijärvellä 300 senttiä.