Kuusamon kaupungin tavoitteeseen tuhannesta uudesta työpaikasta vuoteen 2021 mennessä on helppo suhtautua kyynisesti ja jopa pilkallisesti. Räkyttäjiä riittää. Tarpeeksi kovien tavoitteiden asettaminen on silti tärkeää, sillä ilman yritystä saa olla varma, että mitään ei tapahdu.
Kuusamolainen elinkeinoelämä on sitoutunut asetettuun tavoitteeseen. Kyse ei siis ole virkamiesten ja poliitikkojen toiveajattelusta.
Tavoite on kova. Sen toteutuminen edellyttää onnistumista monessa yksittäisessä asiassa ja hankkeessa lähivuosina. Kuusamon tilanne kuvaa hyvin koko Suomen tilannetta. Uutta on luotava, jos ja kun haluamme pitää kiinni saavuttamastamme elintasosta. Riman on oltava korkealla.
Koillissanomien yrittäjäkyselyyn vastanneista joka kymmenes yritys aikoo palkata lisää työntekijöitä tänä vuonna (KS 2.2.2016). Henkilöstön vähennyksiä kertoi harkitsevansa yksi yritys. Jos kyselyn otos (45 yritystä) vastaa aluetalouden yleistä suuntaa, kaupungin yrityksiin syntyy tänä vuonna 100 työpaikkaa.
Kaupungin laskelmissa tavoitellaan tänä vuonna 50 uutta työpaikkaa rakentamiseen ja samaa määrää järjestöihin. Lisäksi tukityöllistettyjen määrää on tarkoitus kasvattaa sadalla. Pieni valonpilkahdus on jo nähty, sillä työttömyys väheni yhdellä prosenttiyksiköllä eli 80 hengellä vuoden aikana.
Aluetalouteen odotetaan myönteistä käännettä etenkin vuodesta 2017 alkaen, jolloin rakentamiseen (80), elintarviketeollisuuteen (20) ja muuhun yritystoimintaan (50) tavoitellaan 150 uutta työpaikkaa. Biotaloudesta odotetaan merkittävää vetoapua vuosikymmenen lopulta alkaen. Esimerkkeinä Maaningan tuulipuisto ja biojalostamo.
Oma lukunsa on muun muassa digitalisaatiosta johtuva murros, joka vie osan ”vanhoista” työpaikoista mennessään.
Paljon on kiinni siitä, saadaanko isoja hankkeita viedä läpi ilman valituskierteitä. Esimerkiksi Maaningan tuulipuisto, 400 miljoonan euron investointi, tuntuu olevan valittajien liipasimella.