Kuusamon esittämä aloite kaksoiskuntalaisuudesta etenee. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) aloittaa kaksoiskuntalaisuudesta laajan selvitystyön pääsiäisen jälkeen.
Kuusamon kaupunginhallitus esitti maan hallitukselle digitaalisen kaksoiskuntalaisuuden kokeilua syksyllä 2015. Ajatus on kiinnostava, Kuusamon kannalta herkullinen, mutta kaksoiskuntalaisuuden toteuttamiseen liittyy tukku haasteita. Digitaalisuuden myötä ne voivat ratketa.
Nykyiset kuntarajat on luotu pääosin 1800-luvun puolella. Hevosvetoiseen aikaan luodut maantieteelliset rajat eivät monilta osin sovellu nykyaikaan. Ihmiset saattavat asua kahdella, jopa kolmella paikkakunnalla, joissa he käyttävät palveluja ja samalla tuovat tuloa kuluttajina.
Kaksoiskuntalaisuudessa on kyse siitä, voidaanko ihmisten liikkuvuus ottaa paremmin huomioon palveluissa, verotuksessa ja kuntademokratian toteuttamisessa. Kaksoiskuntalaisuus on hyvä selvittää nyt, kun kuntien tehtävät muutenkin muuttuvat maakuntauudistuksen yhteydessä.
Otetaan esimerkki, että eteläsuomalainen lapsiperhe haluaisi viettää kuukauden, kaksi Rukan mökillään kevättalvella. Vanhemmat pysyisivät sen työnsä puolesta järjestämään, mutta entä lasten koulunkäynti? Tulevaisuuden kunnassa osa-aikakuusamolaisen perheen lasten opetus voidaan ehkä järjestää Rukan koulussa.
Voisivatko vanhemmat maksaa tältä ajalta veronsa Kuusamoon? Entä lapsista maksettavat valtionosuudet, jotka on tarkoitettu koulukulujen kattamiseen? Voisiko nekin ohjata mökkikuntaan? Digitaalinen, kuntarajoista riippumaton hallinto ohjaisi varat sinne, missä ihmiset ovat. Ihmisillä olisi aina käytössään tarvitsemansa palvelut.
Pohdittavaksi jää esimerkiksi äänioikeus. Voisiko äänestäjäksi kirjautua useampaan kuntaan? Kuntien välisiä tuloja tasataan jo valtionosuuksilla. Miten tämä istuisi järjestelmään?
Ajatus kaksoiskuntalaisuudesta on silti mielenkiintoinen ja selvittämisen arvoinen.