Lahdentaukseen 1950-luvun alussa nousseet saha ja mylly olivat poltetun Kuusamon kirkonkylän ensimmäisiä uudisrakennuksia. Sahaa ei ole alueella ollut enää vuosikymmeniin, mutta mylly porskuttaa eteenpäin.
Myllyn avasi jälleenrakennusajan alussa veljineen Kuusamoon muuttanut Hannes Pölkki vuonna 1954. Pölkin jälkeen myllärinä toimi Pauli Hyrkäs ja viimeisimpänä ennen nykyisiä omistajia Mylly-nimellä toiminut laitos oli Tauno Nevalan omistuksessa. Hän pyöritti myllyä sivutoimena veljensä Veikko Nevalan kanssa.
– Parhaimmillaan myllyssä on jauhettu viljaa, etupäässä ohraa kymmeniä tonneja vuodessa. Vilja tuotiin myllyyn jauhettavaksi Oulun seudulta ja myytiin seudun kaupoissa, kertovat myllyn nykyiset omistaja Ulla Ingalsuo-Laaksonen ja Sauli Laaksonen.
Lisäksi paikalliset ja naapurikuntien isännät toivat jyviä jauhettavaksi heidän omaan käyttöönsä. Mylly oli tunnettu erityisen hyvästä ohrarieskajauhostaan.
Myllyn historian jatkuminen on tärkeää kuusamolaisen mylläriperinteen vaalimisen kannalta. Oman pellon ohrasta leivotulla rieskalla on ollut tietty tunnearvo vieläpä, kun se oli jauhettu paikkakunnan omassa myllyssä.
Myllyn tulevaisuus oli vaakalaudalla vuosituhannen vaihteessa. Historiallinen arvorakennus oli virkistysalueella sijaitsevalla vuokratontilla ja maanomistaja vaati rakennuksen siirtämistä muualle.
– Siirtäminen olisi ollut vaikeaa ja sen verran kallis operaatio, ettei meillä olisi siihen ollut mahdollisuuttakaan, silloinen mylläri Tauno Nevala muistelee.
Museoviraston, Kuusamo-Seuran Helena Palosaaren sekä silloisen kulttuuritoimenjohtajan Eero Lindvallin työn tuloksena myllyrakennuksen tulevaisuus saatiin turvattua. Mylly suojeltiin 2000-luvun alussa kaavalla eli sen ulkoasua ei saa muuttaa eikä rakennusta purkaa.
Kuusamo-Seuran aktiivisuuden ansiosta myllyn ikkunat, ulkomaalaus ja katto kunnostettiin samoihin aikoihin TE-keskuksen tuella.
Mylly muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden yhdessä sen naapurissa sijaitsevien kahden muun arvokkaan rakennuksen kanssa. Laaksosten asuttama Tyynelä ja sen viereinen Kuuselan tila ovat lähes ainoita sodalta säästyneitä rakennuksia Kuusamon kirkonkylällä. Myllyn lisäksi myös nämä talot ovat kaavalla suojeltuja kohteita.
Nevala kertoo olevansa erittäin tyytyväinen ja helpottunut, kun myllylle on saatu uudet omistajat.
– Nyt myllyllä on tulevaisuus. Kykyjeni mukaan olen luvannut olla avittamassa, kun mylly saadaan taas pyörimään ja sen toimintaa voidaan kiinnostuneille esitellä. Vielä ainakin on myllykoneiden toiminta hyvässä muistissa, Nevala kertoo.
