Pääkirjoitus
Kuusamon kaupunginvaltuusto teki järkevän päätöksen antaessaan Kuusamon Vuokrataloille valtuudet neuvotella tyhjillään olevien huoneistojen vuokraamisesta maahanmuuttovirastolle ja edelleen turvapaikanhakijoille.
Kaupungin kokonaan omistamalla vuokrataloyhtiöllä on tyhjillään lähes 50 asuntoa. Jos tyhjillään olevat asunnot saadaan vuokralle, parantaa se tiukan talouden kanssa painivan yhtiön taloutta ja välillisesti vaikuttaa vuokriin alentavasti. Mitä parempi täyttöaste huoneistoissa on, sitä enemmän kuluilla on maksajia.
Valtuuston keskustelu turvapaikanhakijoista sujui osin kovin uhkalähtöisesti. Monessa puheenvuorossa valitsevana sävynä oli, että kunpa olisimme voineet välttyä vastaanottokeskuksen perustamiselta ja kaikilta näiltä ihmisiltä, jotka Kuusamoon saapuivat.
Näkökulman voi valita toisin, ja ajatella tilanteesta lähtökohtaisesti hyvää. Kuusamo kuuluu siihen laajaan ja harmaantuvaan maaseutu-Suomeen, josta muuttoliike vie ihmisiä pois vuosi vuoden jälkeen. Väki on vähentynyt pian 20 vuotta. Syntyvyys ei ylitä enää kuolleisuutta. Onko niin, että tänne ei tosiaan sovi uusia ihmisiä?
Kotouttamisesta ei tule Kuusamolle kuluja. Sen sijaan aluetalouteen virtaa tulijoiden myötä uutta rahaa. Vastaanottokeskukseen syntyi kymmenkunta uutta työpaikkaa.
Rajat kiinni -porukka ei pysty uskottavasti kertomaan, miten rajat nykymaailmassa pystytään sulkemaan. Päätä ei voi laittaa puskaan, kuten Tuija Karjalainen (vas) hyvin totesi. Matti Ervasti (kok) ihmetteli aiheellisesti, miksi pakolainen saa tulla Suomeen vain kaislahameessa. Jos sota tulisi nyt, ottaisimme mekin iphone -puhelimemme mukaan.
Turvapaikanhakijoihin mahtuu yhtä lailla monenlaisia ihmisiä kuin meihin kuusamolaisiin. Ensisijaista on nyt tulijoiden kotouttaminen. Mitä enemmän siihen satsataan, sitä vähemmän lieveilmiöitä syntyy. Maailma tuli kylään kutsumatta, mutta otetaan se mahdollisuutena.