Pätkätyöläisyyden yksi hankalista puolista on tasapainoilla työtulojen ja päivärahan välillä. Asiaan tuli parannus vuonna 2014, kun käyttöön otettiin 300 euron suojaosuus. Muutos tarkoitti, että vasta 300 euroa ylittävät tulot sovittelujaksolla vähentävät päivärahan määrää. Uudistus oli tervetullut.
Järjestelmässä riittää edelleen kehitettävää. Yksi pahimmista karikoista on työtuloista aiheutuva viivästys päivärahojen maksussa. Pienituloiselle on kohtuutonta joutua odottamaan päivärahaa jopa viikkoja sen vuoksi, että päivärahapäätökset viipyvät byrokratian vuoksi.
Kansallisesta tulorekisteristä on puhuttu vähän siihen nähden, että merkitykseltään se on yksi vaalikauden tärkeimmistä hankkeista. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen johtama neuvotteluryhmä päätti kansallisen tulorekisterin käyttöönotosta viime syksynä. Tavoitteena on, että rekisteri tulisi asteittain käyttöön vuodesta 2019 alkaen, eikä hetkeäkään liian aikaisin.
Tulorekisterin tavoitteena on, että työntekijän palkkatiedot siirtyvät reaaliaikaisesti tarvittaville viranomaisille ja muun muassa työttömyyskassoille. Järjestelmä mahdollistaa siirtymisen reaaliaikaiseen verotukseen, työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan. Esimerkiksi veroilmoitukset jäisivät historian.
Muutos on toteutuessaan vallankumouksellinen. Tulorekisterin käyttöönotto lisää työelämän joustoja ilman, että yhdenkään osapuolen tarvitsee tinkiä eduistaan. Työntekijä saa palkkansa, päivärahansa ja sosiaaliturvansa ajallaan. Työnantajien byrokratia helpottuu ja kulut vähenevät.
Kun kynnys hakea ja ottaa vastaan lyhytaikaista työtä mataloituu merkittävästi, on sillä arvaamattoman suuri ja myönteinen merkitys kansantaloudelle.
Järjestelmän ylläpitäjänä toimii verohallinto, joka on ollut valtiohallinnon edelläkävijä digitalisaation käyttöönotosta. Sama uudistushenki pitää saada leviämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon, joka edelleen rämpii armottomassa tietojärjestelmä-, paperi- ja byrokratiaviidakossa.