Yhdeksän möisi ja kymmenes pistää hanttiin, sanoo kiinteistövälityksen konkari Reijo Lehto. Hän on uransa aikana ollut tekemisissä lukuisten perikuntien kanssa, joiden jakamattomat talot jäävät myymättä tunnesyistä.
– Helpompiakin tapauksia on kuin perikuntien omistuksessa olevat kohteet, Lehto muotoilee.
Jakamattomassa perikunnissa on usein erilaisia mielipiteitä, paitsi entisen kotitalon myymisestä, myös sen arvosta.
Muistot ja tunteet värjäävät hintoja, sanoo kiinteistövälittäjä Karita Karvonen.
– Odotukset ovat usein korkeammat kuin mitä kohteen käypä arvo todellisuudessa on. Myös se määrittelee odotuksia ovatko osakkaat Etelä-Suomen vai pohjoisen ihmisiä.
Etelä-Suomessa niin sanottujen mummonmökkien kysyntä on ollut viime vuosina vilkasta ja hinnat ovat sen mukaisia.
Jos kukaan perikunnasta ei pysty lunastamaan taloa itselleen ja se jää yhteisomistukseen, ja on vaarassa jäädä huonolle hoidolle.
Yhteisomistukseen jääneitä taloja autioituu ja ränsistyy Kuusamossakin, sanoo Karvonen.
– Usein ne ovat myös autioituvien kyläkeskusten alueella, eli kuivanmaan kohteita. Ostajat haluavat vesistön äärelle ja etsivät hyväkuntoisia kohteita, joiden kunnostamiseen on laitettu euroja.
Niin sanotut mummonmökit, pienet talot uuneineen, puuttuvat Kuusamon rakennuskannasta lähes kokonaan.
Vilkkaimpina jälleenrakennuksen vuosina 1946-1948 rakennettuja yhden asunnon rakennuksia on Kuusamossa noin 450, mutta mummonmökkejä niistä ei ole tullut. Valtaosa jälleenrakennuskauden pienistäkin tyyppitaloista, A1 ja A2, on kasvanut vuosikymmenten aikana erilaisilla laajennusosilla. Toisaalta selkosen rintamamiestalot eivät ole paikkoja, jossa ihmiset toteuttavat unelmaansa punaisesta tuvasta ja perunamaasta.
Tuon ikäiset talot ovat valitettavasti käyneet vähiin, sanoo rakennustarkastaja Hannu Hiltula.
– Niiden rakentajat ovat vanhentuneet ja perikunta ei ole niistä välttämättä enää kiinnostunut. Nuoriso on rakentanut omansa tai sitten muuttanut paikkakunnalta pois. Kuusamo on muutamassa kymmenessä vuodessa menettänyt noin 5000 asukasta.
Kiinteistöomistuksessa on alkamassa iso omistajasukupolvenvaihdos.
– Seuraavalla sukupolvella ei välttämättä ole mitään suhdetta mökkiin tai mummolaan, joka tulee heille perintönä, sanoo Reijo Lehto.
Vaatimattomia kohteita, kuten kiinteistönvälittäjät autioituneita taloja kutsuvat, voisi siis odottaa markkinoille lähivuosina entistä enemmän, mutta onko niillä kysyntää?
– Jonkun verran jatkuvasti. Yleensä ne myös menevät hyvin kaupaksi, jos hinta on kohdallaan, sanoo Lehto.
Vanhan talon tai vaatimattoman mökin ostaa Kuusamosta Lehdon mukaan yleensä luonnossa liikkuja, joka haluaa oman edullisen tukikohdan.
– Etelässä asuva mies oli kulkenut vuosia Kuusamossa metsällä koirien kanssa ja nukkunut teltassa ja lava-auton lavalla. Hän oli hoksannut netistä myynti-ilmoituksen ja ostaa pöläytti edullisen ja vaatimattoman, ei rannassa olevan mökin tukikohdakseen.
Se käypä hinta, toistaa Karita Karvonen.
– Vähintään katon pitää olla kunnossa, eikä saa olla ylimääräisiä tuoksuja. Vaatimattomatkin kohteet menevät kaupaksi, kun hinta on kohteenmukainen.
