Umpihankihiihdon MM-kisat järjestetään tänä keväänä Syötteellä jo 20. kertaa.
Kaikki alkoi helsinkiläisen kustantajan Heikki Haavikon ollessa Syötteellä talvella 1997. Hänellä oli laskettelukeskuksessa tavalliset metsäsukset auton katolla. Paikalle sattui muutama nuori, jotka katselivat suksia ihmeissään ja naureskelivat moisia suksia.
Lopullisesti lumipallo alkoi pyöriä keväällä 1997, kun Heikki käyskenteli Liekokylän soilla. Hänen päähänsä virisi ajatus soiden talvisesta hyötykäytöstä. Voisihan noita aukeita vaikka hiihdellä sankoin joukoin, eikä siellä tarvita mitään latuja. Eihän ennen kenelläkään ollut latuja. Muutama vuosikymmen sitten kouluun mentäessä tehtiin latu, jota pitkin päästiin sitten iltapäivällä kotiin takaisin. Näitä mietiskellessä Heikki hiihteli viikon verran umpisoita ja päätös laturetkestä kypsyi hänen mielessään.
Yksinään laturetkeä ei voisi järjestää ja niinpä Heikki otti yhteyttä Antti Härköseen, jonka kanssa hän oli ollut tekemisissä työkuvioissa Pudasjärvellä. Metsäalan ihmisenä Antti kiinnostui asiasta. Hän mietti asiaa itsekseen ja keskusteli siitä suunnistusjaostossa, jonka puheenjohtajana hän toimi. Samaan aikaa hän oli yhteydessä Pudasjärven Urheilijoiden varapuheenjohtajaan Heino Ruuskaseen ja Heino innostui asiasta. Antti antoi Heikille myös Heinon yhteystiedot ja Heikin kanssa keskusteltuaan Heino toi asian Pudasjärven Urheilijoiden johtokuntaan. Johtokunta mietti asiaa kolme minuuttia. Idea on riittävän hullu, joten se voi toimia. Kokeillahan aina kannattaa, yrittänyttä ei laiteta. Heinon toimiessa kunnan vapaa-aikalautakunnan palveluksessa hän esitti asian myös kuntasektorilla ja kunta suhtautui asiaan myötämielisesti, joten lumipallo jatkoi kulkuaan.
Syksyllä 1997 järjestelytoimikunta oli suurin piirtein kasassa ja aloitettiin töiden teko. Tapahtuman työnimi oli Erä- ja Umpihankihiihdon MM-kilpailut. Palavereja pidettiin suuren innostuksen vallassa ja usko oli luja. "Tästä tulee vielä tosi kova sana !" Päätettiin pitää ensimmäiset kisat siellä missä ajatus kisoista oli alkanut eli kilpailun maali sijaitsi Liekokylässä. Ensimmäisien kilpailujen tavoite oli saada osallistujia noin viisikymmentä.
Ensimmäisen vuoden osanottajamäärä yllätti meidät positiivisesti ja näin kisoja on jatkettu. Tapahtumasta on tullut jokavuotinen ja suosio sen kun kasvaa. Nyt eletään vuotta 2017 ja Pudasjärven Urheilijat valmistelevat 20-vuotisjuhlakisaa teemalla ”Tehdään yhdessä”.
Suomen itsenäisyyden aikana sukset ovat olleet perusliikuntaväline ja itsenäisyyden alkuaikoina myös monelle se ainut liikkumisväline talvella. Umpihankihiihto on tänä päivänä kasvattanut suosiotaan ja yhä enemmän kaupunkilaiset haluavat päästä lähelle luontoa ja kokea uusia elämyksiä. Umpihankihiihto antaa kilpailijoille kokemusta luonnosta ja moni kilpailija lähtee ensimmäisellä kerralla voittamaan itsensä ja kahlaamaan kisan läpi. Seuraavina vuosina kilpailuvietti kasvaa ja sitten kerätään kavereita ympärille ja yritetään jo enemmän tosissaan.
Kilpailussa on kaksi sarjaa: yksilö- ja joukkuesarja. Miehet ja naiset ovat samalla viivalla. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina niin miehet kuin naiset hiihtivät umpihangessa pitkiäkin matkoja tiettömien taipaleiden takaa "maalikylille." Tätä vanhaa perinnettä pitää yllä myös Umpihankihiihdon MM-kilpailut. päivän hiihdon ja erilaisten tehtävärastien kautta kierretyn reitin jälkeen kilpailijat päätyvät yöleiriin, missä he pääsevät tekemään yöleirin itse kuljettamillaan majoitteilla. Yöleirissä on kilpailijoille varattu nuotiopuut. Nuotiolla kilpailijat tekevät omat ruokansa, mitkä heidän on kuljetettava mukanaan aivan kuin aikojen alusta asti matkalaiset ovat repussaan kuljettaneet eväänsä pitkien taipaleiden aikana.
Tehdään yhdessä sopii hyvin Suomi 100 vuotta -hankkeeseen, koska Pudasjärven Urheilijat ovat järjestäneet tapahtumaa yhdessä eri toimijoiden kanssa jo 20 vuotta. Kilpailun järjestelykoneistossa on reilut kaksi sataa talkoolaista kilpailunjohtajasta kisakassien pussittajiin.
Erilaisissa tehtävissä tarvitaan monenlaista osaamista: lauantain tehtävärasteilla on paljon henkilöitä ja lisäksi ensiapuihmiset seuraavat kilpailijoita hyvin tarkasti turvapäällikön ohjeistuksen mukaan. Huoltoporukassa tarvitaan myös monen eri alan ammattilaisia ja tulospalvelu on myös luku sinänsä, tapahtuuhan kisa keskellä ei mitään. Ilman näitä eri alojen osaajia tapahtuma olisi vaikea järjestää, mutta kaikki talkoolaiset ovat erittäin sitoutuneita tähän tapahtumaan.
Umpihankihiihdon MM-kisat järjestetään 10.-12. helmikuuta.