Kansainvälistä huomiota saaneen Suomen perustulokokeilun luulisi sopivan Koillismaan työmarkkinoille. Matkailusta elävä seutu hengittää sesonkien mukaan: välillä työtä on paljon, välillä on hiljaista.
Kiivaimpina aikoina lisätyövoimaa tarvitaan lisää usein kiireisellä aikataululla. Muutaman päivän repaleisten työsuhteiden vastaanotto ei välttämättä houkuttele työtöntä.
Perustulokokeiluun päässeelle kahdelle tuhannelle kansalaiselle maksetaan 560 euroa kuussa kahden vuoden ajan. Tuki on vastikkeetonta.Perustulokokeilun tarkoituksena on selvittää, miten vastikkeettoman tuen saaminen vaikuttaa työllistymiseen.
Kokeilua voi pitää onnistuneena, jos se lyhyiden pätkätöiden vastaanottamisen lisäksi kannustaa pienyrittäjyyteen ja parantaa yrittäjien asemaa. Yksinyrittäjiä on noin 190 000. Heidän määränsä on arvioitu kasvavan 300 000 seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Yksinyrittäjät ovat sosiaaliturvan väliinputoajia. Jos yrittäjän tulot putoavat äkisti, hän joutuu elämään säästöjensä varassa. Suomessa yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa neljän kuukauden kuluttua toiminnan keskeyttämisestä, eikä osakeyhtiömuodossa harjoitettua toimintaa voi keskeyttää.
Perustulon oletetaan lisäävän pienimuotoisen yritystoiminnan suosiota. Se puolestaan lisäisi taloudellista toimeliaisuutta ja verotuloja, joilla puolestaan rahoitetaan perustulo ja muu hyvinvointimme.
Verrattuna EU-maiden keskiarvoon Suomessa on 55 000 yrittäjän vajaus. Suomalaisten yrittäjyyshalut ovat EU-maiden alhaisimpia. Jos perustulo kannustaa toivotusti, se parantaa työllisyysastetta merkittävästi.
Perustuloa on järkevää kokeilla pienessä mitassa, sillä ihmisten käyttäytyminen on vaikeasti ennakoitavaa. Perustulo on poliittisia intohimoja herättävä aihe. Faktatiedon kerääminen on tarpeen.
Parhaassa tapauksessa perustulo lisää merkittävästi työelämän joustoja ilman, että kenenkään tarvitsee luopua mistään.