Nykyinen Kuusamon kaupungin sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen muistaa vielä hyvin ensimmäisen työpäivänsä Kuusamon kunnanvirastolla maaliskuun 14. päivänä 1983.
- Kävelin kunnanviraston käytävällä, kun erääseen toimistoon vilahti nainen. Kuulin, kun hän sanoi jollekin, että tuollaisen pojanlopin valitsivat. Olin silloin 26-vuotias.
Ei siitä mitään pahaa makua jäänyt ja hyvin olen täällä viihtynyt, Hämäläinen muistelee tapahtumaa hymyssä suin 60-vuotispäiviensä alla.
Sallassa 26.6. 1956 syntynyt Hämäläinen luki pääaineenaan historiaa Oulun yliopistossa ja toimi ennen Kuusamoon tuloaan vuoden verran opettajana ja kaksi vuotta koulutoimenjohtajana Yli-Iissä.
- Kuusamossa oli paikka auki. Silloinen läänin koulutoimentarkastaja Jouko Väyrynen sanoi minulle, että hae sinne ja minut valittiin. Toimin ensin koulutoimensihteerinä, sitten koulutoimenjohtajana ja nyt sivistystoimenjohtajana. Apulaiskunnanjohtaja Lauri Muhonen, arvostettu koulumies, oli ensimmäinen esimieheni. Hänen ohjaamanaan oli hyvä aloittaa työt Kuusamossa.
- Muhosen yksi oppi oli, että sivistystoimessakaan ei maalaisjärjen käyttö ole kielletty. Sitä oppia olen yrittänyt pitää mielessä.
Hämäläisen mukaan 1980-luku oli säänneltyä ja normitettua. Valtionosuusjärjestelmä määritteli asioita. Rahat olivat korvamerkittyjä ja muun muassa kouluja pidettiin yllä, koska valtiolta tuli rahaa. Toisaalta se kahlitsi toimintaa.
– 1990-luvulla korostettiin puolestaan kunnallista itsehallintoa. Normeja purettiin ja kunnallista liikkumavaraa lisättiin mm korvamerkitystä valtionosuusjärjestelmästä luovuttiin. Säädösten purkaminen mahdollisti muun muassa alppikoulun perustamisen ja kolmen itsenäisen ammattioppilaitoksen yhdistämisen ensimmäisten joukossa Suomessa monialaiseksi ammatilliseksi oppilaitokseksi.
EU:niin liittyminen toi 1990 luvulla mukanaan rakennerastatot. Kuusamo oli alusta alkaen aktiivinen niitä rahoja hakemaan ja saimme aikaan jo tuolloin yhteyksiä yliopistoihin ja saatoimme toteuttaa alueellisia maisteriohjelmia, Hämäläinen kertoo.
Tämän vuosituhannen alkupuolella tuli vallalle ”suuri on kaunista -ajattelu”. Ammatilliselle koulutukselle jouduttiin etsimään valtion vaatimuksesta leveämmät hartiat. Kuusamo suuntautui ammatillisessa koulutuksessa Kainuuseen. Tämä on Hämäläisen mukaan ihmetyttänyt joitakin.
- Taustalla ovat Kuusamoa ja Kainuuta koskevat samanlaiset kysymykset. Olemme Kainuun kanssa aika merkittävä toimija ja toiminta lähtee tasa-arvoiselta pohjalta. Kainuulaiset olivat hyvin otettuja, että suuntauduimme sinne. Samalla olemme saaneet sieltä ammattikorkeakoulutusta.
Hämäläisen mielestä ratkaisu on ollut hyvä.
Saimme aikaan myös Kuusamo-opiston. Oli aika ainutkertaista yhdistää kansanopisto, kansalaisopisto ja kesäyliopisto. Yhdistäminen sattui Hämäläisen mielestä hyvään aikaan ja toimella on pystytty kompensoimaan leikkauksia.
- Kuluva vuosikymmen tuo mukanaan historian suurimman kuntia koskevan muutoksen. Sote uudistus merkitsee sitä, että yli puolet kuntien resursseista ja henkilöstöstä siirtyy perinteisen kuntaorganisaation ulkopuolelle. Kuntien olisi nyt hyvä miettiä minkälainen on se kunta, jonka keskeisimpänä palveluna ovat kasvatus- ja sivistystoimen palvelut.
Hämäläinen on toiminut aktiivisesti erilaisissa verkostoissa ja ollut luomassa yhteyksiä Kuusamosta niin Ouluun, Rovaniemelle kuin Kainuuseen.
- Verkostoilla on saatu paljon hyvää aikaan. Niissä eivät pelaa perinteiset kunnalliset lainalaisuudet, vaan halu toimia yhdessä ja kaikkien pitää siitä hyötyä.
Hämäläinen pitää kaupunkia hyvänä työnantajana.
- Kaupunki on antanut vastuuta ja mahdollisuuden toimia laajemmin kuin vain yhden kunnan alueella.
Kasvatus- ja sivistystoimen ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö on ollut tärkeä tuki - kiitos siitä, hän sanoo.
Juuri ennen syntymäpäiväänsä Hämäläinen sai Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen myöntämän ammatillisen koulutuksen kultaisen ansioristin.
Sunnuntaina 60 vuotta täyttävä päivänsankari laskeskelee, että ennen eläkkeelle pääsemistään hän ennättää olla Kuusamon palveluksessa viidellä eri vuosikymmenellä.
Lenkkeilyä, hiihtoa, harrien perhokalastusta sekä marjastusta ja sienestystä harrastava Hämäläinen ei juhli 60-vuotispäiviään vaan viettää sitä perhepiirissä.
Mikko Häme