Tuore tut­ki­mus: Selvä enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta haluaa, että jul­ki­set pal­ve­lut pysyvät kun­nil­la tai val­tiol­la

Enemmistö vastaajista arvelee, että ulkoistaminen nostaisi palveluiden hintoja. Noin kolmannes sanoo, että palveluiden laatu kärsisi.

Julkisista palveluista eniten kiitosta keräsivät kirjastot. Arkistokuva Oulun pääkirjastosta.
Julkisista palveluista eniten kiitosta keräsivät kirjastot. Arkistokuva Oulun pääkirjastosta.
Kuva: Tapio Maikkola

Suomalaiset ovat vakaasti sitä mieltä, että julkiset palvelut pitää maksaa verovaroilla ja niiden tuottajaksi sopii parhaiten julkinen sektori. Tiedot selviävät ammattiliitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaamasta Julkisten palveluiden barometrista, johon vastasi yli 2 000 ihmistä.

Tutkimuksen mukaan yli neljä viidestä suomalaisesta (83 prosenttia) on sitä mieltä, että palvelut on kustannettava veroilla. 71 prosenttia vastanneista pitää tärkeänä, että palvelut ovat kuntien tai alueiden tuottamia.

Enemmistö vastaajista (56 prosenttia) arvelee, että ulkoistaminen nostaisi palveluiden hintoja. Noin kolmannes (32 prosenttia) sanoo, että palveluiden laatu kärsisi.

Osa vastaajista valmiita veronkorotuksiin

Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat valmiita siihen, että ulkoistetut palvelut otetaan takaisin kunnan omaksi työksi, jos ne toimivat huonosti. Näin ajattelee 77 prosenttia vastaajista.

Monet vastaajista ovat valmiita veronkorotuksiin, jos palveluiden tasosta jouduttaisiin muuten tinkimään. Yli neljäsosa (27 prosenttia) on sitä mieltä, että veroja pitää nostaa, jos kunta ei pysty ylläpitämään palvelutasoa. Vain 14 prosenttia tekisi leikkauksia talouden korjaamiseksi.

Barometrin mukaan murskaava enemmistö suomalaisista (82 prosenttia) haluaa asua kunnassa, jossa on hyvät julkiset palvelut.

Kirjasto kerää kiitosta

Tutkimuksen mukaan julkisille palveluille riittää kysyntää. Puolet vastaajista käyttää niitä vähintään kerran viikossa.

Ahkerimmin vastaajat käyttivät kuntien terveyspalveluita. Neljä viidestä vastaajasta (79 prosenttia) kertoi käyttäneensä niitä viimeisen kahden vuoden aikana. Kirjastossa oli käynyt kaksi kolmesta (69 prosenttia), miltei yhtä moni oli huristellut joukkoliikenteen kyydissä (66 prosenttia).

Julkiset palvelut toimivat vastaajien mielestä hyvin. Eniten kehutaan kirjastoa, jota peräti 88 prosenttia ihmisistä pitää erittäin tai melko hyvänä. Kiitosta keräävät myös erikoissairaanhoito (81 prosenttia pitää hyvänä), perusopetus (79 prosenttia) ja varhaiskasvatus (78 prosenttia).

Vanhuspalveluita piti hyvinä vain 42 prosenttia vastaajista.

– Alalla on huutava pula ammattitaitoisista työntekijöistä, mutta iso apu tilanteeseen saadaan kouluttamalla hoiva-avustajia. Vanhuspalveluiden hoitajamitoitus on askel oikeaan suuntaan, seuraavaksi pitää ratkoa kotihoidon ongelmat. Vanhukset ovat ansainneet laadukkaat palvelut, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojenliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiedotteessa.

Tutkimus toivotaan otettavan tosissaan

Päättäjien pitää ottaa suomalaisten mielipiteet tosissaan, Niemi-Laine toteaa tiedotteessa.

– Moni kunta hakee ulkoistuksista säästöjä, jotka eivät koskaan toteudu. Sen sijaan esimerkiksi yksityisessä vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti esiin räikeitä puutteita.

Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Forum -paneelissa tammi-helmikuussa 2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2 133.

Vastaajat edustavat maamme 18–79 -vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.