Pääkirjoitus
Taivalkoskea ei valittu Mustavaaran kaivoksen sulattopaikaksi, vaan kaivoksen tarvitsema sulatto sijoitetaan joko Ouluun tai Raaheen.
Päätös tarkoittaa sitä, että kaivoksen työllisyysvaikutus Taivalkoskella puoliintuu. Taivalkoskelle jäävät kaivos ja rikastamo työllistävät reilu sata henkeä. Sulaton arvioidaan työllistävän noin 150 henkeä.
Jos kaivos avataan, on sen työllisyysvaikutus Taivalkoskelle ja Koillismaalle joka tapauksessa erittäin merkittävä. Yksi kaivostyöpaikka tuo kaupanpäällisenä toisen mukanaan palveluihin. Eli kaivoksen kokonaistyöllisyysvaikutus on vähintään 200 henkilötyövuotta.
Sulaton puuttuessa Taivalkoski ei saanut jättipottia, mutta kaivos ja rikastamo ovat toteutuessaan nekin lottovoitto. Pettymys sulaton puuttumisesta on suhteellista.
Yhtiö ilmoittaa, että sulaton paikka ratkesi teknisten ja taloudellisten selvitysten perusteella. Yhtiö tutki myös vaihtoehdon, olisiko ollut mahdollista käyttää sulaton toiminnassa paikallista puuta. Sulaton prosessissa tarvitaan kivihiiltä, jonka korvaamista puuhiilellä tutkittiin, mutta puuhiili ei ollut kilpailukykyinen ratkaisu.
Tämä on harmillista, sillä Suomi on sitoutunut bioenergian käytön lisäämiseen. Puuhiilen saatavuuteen ja käyttöön liittyi ilmeisesti kysymyksiä, joita ei pystytty ratkaisemaan.
Nopeimmassa mahdollisessa aikataulussa Mustavaaran kaivos aloittaa tuotantonsa vuoden 2016 lopussa. Kaivoksen kannattavuusselvitys saadaan päätökseen 2014 ja kaivoksen rakentaminen tuotantokuntoon vie kaksi vuotta.
Mustavaaran kaivos ei herätä samanlaisia intohimoja puolesta ja vastaan kuin Käylän Juomasuon kaivoshanke Kuusamossa. Mustavaaran mahdollinen uudelleen avaaminen on herättänyt pääosin myönteisiä kommentteja. Muisto kaivoksen taannoisesta toiminnasta elää Taivalkoskella, eikä tuotantoon muun muassa liity uraanin käsittelyä. Teollisia työpaikkoja tarvitaan Koillismaalla.