Valtakunnan unilukkariksi nimetty valtiosihteeri Raimo Sailas kohahdutti jälleen kansaa. Sailas varoitteli Iisalmen Sanomien haastattelussa Suomen vajoavan jopa sotien jälkeisen ajan pahimpaan talouskriisiin.
– Olen ollut kohta 40 vuotta töissä valtiovarainministeriössä ja kokenut energiakriisit, 1990-luvun laman ja 2008 vuoden finanssikriisin. Tilanne on nyt pahempi. Huonoimman skenaarion mukaan kohtaamme paljon syvemmän talouskriisin kuin 1990-luvun alussa, Sailas lateli perjantaina Iisalmessa järjestetyssä yläsavolaisten kuntavaikuttajien talousseminaarissa.
Sailas tunnetaan ärhäkkänä julkisena keskustelijana, joka erottuu perinteisten valtion virkamiesten harmaasta rivistöstä. Sailas harrastaa ääneen ajattelua, joka ei kaikkia miellytä. Tämänkertainen teksti on kovuudessaan karua kuultavaa.
Koillismaalaisten ja kaikkien suomalaisten puolesta on syytä toivoa, että Sailas on tällä kertaa väärässä. Suuri 90-luvun lama oli maallemme sikäli kova ja jopa traumaattinen kokemus, ettei vastaavan soisi toistuvan.
Koillismaalla hinta oli kova. Työttömyys huiteli pahimmillaan 30 prosentin tietämillä. Laman hellittäessä alkoi muuttovirta kohti suuria kaupunkeja. Ilmiö, joka on jatkunut näihin päiviin.
Sailaksen viesti kannattaa lukea siinä ympäristössä, johon se oli kohdistettu. Kuulijoina oli kuntavaikuttajia. Valtiosihteerin tarkoituksena oli todennäköisesti kovasanaisesti patistella kuntapäättäjiä uusiin ja ennakkoluulottomiin ratkaisuihin.
Niitä tarvitaan, sillä taloudellinen taantuma yhdistettynä väestön palvelutarpeen kasvuun on kunnissa haasteellinen yhtälö. On todennäköistä, että esimerkiksi terveyspalveluissa järjestämisvastuu siirtyy isommille yksiköille. Mitä ne ovat, ratkeaa hallituksen kuntauudistuksessa, josta vielä tässä vaiheessa tiedetään kovin vähän konkreettista.
Koillismaan elinkeinoelämän puolelta ei ole kuulunut tai näkynyt erityisen huolestuttavia merkkejä. Tilanne on odottava.
1990-luvun alkuun verrattuna tilanne on erilainen ainakin siinä mielessä, että 90-luvun laman juuret olivat kotikutoisia, kun nyt kyseessä on kansainvälinen kriisi.
Alkavaa viikkoa on sanottu euron tulevaisuuden kannalta keskeiseksi. Nyt punnitaan poliitikkojen kyvykkyys. Jos uskottava pelastussuunnitelma onnistutaan esittämään, voivat Sailaksen lamapuheet vielä jäädä toteutumattomien uhkakuvien joukkoon. Kaikkiaan Sailaksen lamapuheet ovat näillä tiedoin turhankin ankaraa puhetta.