Alkoholilain kokonaisuudistus on jälleen vapauttamassa alkoholipolitiikkaa hieman, ja kohuhan siitä taas kerran syntyi.
Hallituspuolueet kertoivat viime viikon torstaina päässeensä sopuun alkoholilain muutoksista. Keskeisiin muutoksiin kuuluu esimerkiksi se, että kaupoissa saa myydä 5,5 prosentin vahvuista alkoholia. Tähän asti raja on ollut 4,7.
Esimerkiksi tässä jutussa on selitetty, mitkä kaikki asiat muuttuvat, jos lakiesitys hyväksytään.
Alkoholi on aina ollut asia, joka herättää Suomessa vahvoja tunteita. Julkaisemme nyt uudelleen vuodelta 2011 olevan jutun, jossa kerrotaan keskioluen vapautustaipaleesta Kuusamossa.
Kun keskiolut kuohui vapaaksi
Sallan Hautajärvellä seurattiin 1980-luvulla Kuusamon keskiolutkeskustelua erityisen tarkkaavaisesti.
Kievari Karhunkierros baarin ravintoloitsija Martti Jokelainen tunnustaa kannattaneensa Kuusamossa voimassa ollutta keskioluen myyntikieltoa lämpimästi.
– Kauan sain jännässä olla, milloin äänestävät keskioluen Kuusamon kauppoihin ja baareihin. Keskiolut oli melkoinen mainosvaltti minun toiminnalleni.
– Aloitin baarin pidon vuonna 1984. Aika suvereenisti sain olla monta vuotta. Aikamoinen matkailijavirta kävi Kuusamosta tänne Lapin läänin puolelle. Olut piti kauppoja ja baaria pystyssä ja oli tulonsiirtoa tänne kehitysalueelle, Jokelainen muistelee.
Kuusamo oli niin sanottu kuiva kunta vuosina 1975-1990. Tämä tarkoitti sitä, että keskiolutta sai ostaa pelkästään Alkosta. Kuusamon pohjoisessa rajanaapurissa Sallassa vastaavaa kieltoa ei ollut, vaan kolmosolutta saattoi ostaa kaupasta ja anniskella keskiolutbaareissa.
– Oulusta tulleet turistit sanoivat, että nyt tultiin sivistyksen piiriin, Jokelainen kertoo.
Keskioluen myyntikielto oli Kuusamon lisäksi voimassa Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Posiolla.
Muutoksen tuulet alkoivat puhallella 1980-90-lukujen vaihteessa. Vielä 1989 Kuusamon kunnanvaltuusto pysytti keskioluen Alkossa äänin 25-16. Vuotta myöhemmin voimasuhteet olivat käännähtäneet päälaelleen. Keskiolut vapautui valtuustoäänin 25-12.
Posio seurasi Kuusamon esimerkkiä, Pudasjärvi ja Taivalkoski olivat tehneet saman päätöksen jo aiemmin.
Raittiussihteerinä työskennellyt ja kunnanvaltuustossa istunut Kirsti Karvonen vastusti keskioluen vapauttamista loppuun saakka.
– Minulle olisi sopinut, että keskiolut olisi pysynyt Alkossa vaikka näihin päiviin saakka. Tämä on vain minun henkilökohtainen mielipiteeni, ja tiedän, ettei ratkaisu istu enää nykypäivään.
Karvonen sanoo nähneensä työssään, että keskioluen juominen ja ongelmat kasvoivat vapautumisen jälkeen.
– Kaljan kuskaaminen alaikäisille lisääntyi. Kaupoissa ei asiaa pystytty samalla tavalla valvomaan kuin Alkossa.
Karvonen muistelee keskioluen kokonaismyynnin lisääntyneen paikkakunnalla 30-40 prosenttia vapauttamisen jälkeen.
– Niille, jotka hallitsevat alkoholinkäyttönsä ei merkkaa mitään, vaikka alkoholia saisi mistä. Mutta niille, jotka eivät hallitse, keskioluen vapautuminen oli paha juttu.
Ratkaisevassa valtuuston kokouksessa 28.6.1990 kuultiin asiantuntijana Kuusamon Alkon paikallisjohtaja Tapani Pudasta. Pudas muistaa hyvin julkisen keskustelun, jossa mielipiteet läikähtelivät korkeina puolesta ja vastaan.
– Kuusamo oli vahvasti keskustavoittoinen kunta ja lestadiolaisuus vaikutti vahvasti. Toisella puolella turistit äimistelivät, että tällainen paikkakunta on kieltokunta. Matkailuelinkeinon puolelta paine keskioluen vapauttamiselle oli kova. Olihan se hullua, että matkailupitäjässä keskiolut oli vain Alkossa.
Alkon myymälä sijaitsi tuolloin Lopotissa nykyisen Kuusamotalon naapurissa. Nykyisestä itsepalvelumyymälästä ei tiedetty vielä mitään, vaan ostokset piti hoitaa tiskillä myyjän kanssa.
– Alkossa oli valtavat jonot viikonloppuisin. Jonot katkesivat, kun keskiolut vapautui.
Pudas muistuttaa, ettei Alkosta ostettu keskiolutta, vaan vahvempaa A-olutta. Keskioluen myynti Kuusamon Alkossa oli viiden prosentin luokkaa.
– Samalla lähti oluen kaveriksi usein väkevä pullo. Keskioluen vapautuminen vähensi väkevien myyntiä, Pudas kertoo.
Pudaksen mielestä alkoholikulttuuri on edistynyt kovasti parissakymmenessä vuodessa. Varjopuoliakin löytyy.
– Ikävintä on, että nuoriso opettelee keskioluella juopottelemaan. Mutta parempi sekin, kuin että opettelisivat väkevillä.
Myös Pudaksella on muistoja Salla-ilmiöstä Kuusamossa.
– Semmoinen mielikuva on, että keskiolutta käytiin hakemassa Sallan puolelta. Panimon pojat kertoivat, että Sallaan menee mahdottomasti keskiolutta.
Jokelaisen mukaan keskioluen vapautuminen Kuusamossa hiljensi liikennettä Sallan Hautajärvellä.
– Matkailijat ja kuusamolaiset eivät tulleet Hautajärvelle yksin kaljan perässä, vaan ostivat samalla muutakin.
Hautajärvellä Osuusliike Sallan myymäläpäällikkönä työskennellyt Kullervo Niemelä muistelee, ettei oluen rahtaaminen silti ollut näkyvässä asemassa. Mistään kaljarallista ei voida puhua.
– Pelkästään semmoisilla asioilla ei hyvin paljoa liikuttu. Meillä myytiin pääasiassa elintarvikkeita ja maataloustarvikkeita, eikä oluella ollut suurempaa kaupallista merkitystä.
Kievari Karhunkierroksen kulta-aika jatkui vielä joitain aikoja, sillä Kuusamo vapautti keskioluen asteittain. Kahviloissa ja baareissa kolmosolutta ei edelleenkään tarjoiltu, vaan ainoastaan A-oikeudet omistaneissa ravintoloissa.
– Väkeä käy vieläkin Pohjois-Kuusamosta vanhasta muistista, vaikka kylät ovat hiipuneet, Jokelainen kertoo.
Keskiolut Koillismaalla
Keskiolut vapautui Suomessa uuden alkoholilain myötä 1969.
Kuusamon valtuusto peruutti keskioluen myyntiluvan kaupoilta 1974 ja kaupan hyllyiltä olutpullot poistuivat 1975.
Pudasjärvi, Taivalkoski ja Posio tekivät vastaavat päätökset.
Kuusamo ja Posio vapauttivat keskioluen myyntiin kauppoihin 1990.
Oulun läänissä keskiolut vapautui rytinällä 1989-1990. Ennen Kuusamon ja Posion päätöksiä keskiolut oli vapautunut 14 kunnassa puolentoista vuoden sisällä. Jäljellä oli kahdeksan kieltokuntaa.
