Tur­val­li­sen te­ho­kas­ta mai­se­man­hoi­toa Iijoen kal­tail­la

Lammaslaitumen nurmilauha välittää loppukesän hylätyn tunnelman

Projektipäällikkö Ulla Majava hoivaa lammaslaumaa Iijoen rannalla, Pappilan maisemissa.
Projektipäällikkö Ulla Majava hoivaa lammaslaumaa Iijoen rannalla, Pappilan maisemissa.

Taivalkoskella on suoritettu jo viitenä suvena turvallista maisemanhoitoa. Vihannan rouskutuksesta on vastannut tuttuun tapaan säyseä lammaslauma Iijoen rannalla, Pappilan maisemissa ja Heikkilänkunnaalla. Lampaat aidatuille laitumilleen on tuotu Kostolta saakka, Riitta-Maija Kuikan lammastilalta.

Lampaiden pidosta kylätaajamassa on saatu pelkästään myönteisiä kokemuksia. Työtä Taivalkoskelle -tempauksen projektipäällikkö Ulla Majava on seurannut lampaiden edesottamuksia jokaisena laidunnuskesänä.

– Yhteensä kolmekymmentä lammasta, jotka pitävät tehokkaasti kurissa ruohokasvillisuutta ja vesakoita. Varsinkin vesakot ja horsma näyttää nääntyvän pysyvästi tässä savotassa.

Lampaat ovat menneenä kesänä laiduntaneet lähes putipuhtaaksi yhteensä noin viiden hehtaarin suuruisen ranta-alueen kahden puolen Iijokea - miljöinään rantakoivikkoa, vanhoja peltosarkoja ja rämesuota. Villanuttuiset ovat kesähurmassaan jyrsineet jopa hieman lehtipuiden juurentyviäkin.

– Vesakon puolesta voitaisiin pitää jopa taukoa. Heinikon osalta pysytään kurissa sen kesän osalta. Teoreettinen tulos on, että isot peittävät kasvit vähenisivät ja lajimäärä runsastuisi pienten kukkalajien osalta. Niiden pitäisi jopa hyötyä tästä, arvelee Majava.

Valkoiset viattomuuden perikuvat ja muutama mustalammas viihtyvät Majavan silmillä katsottuna kuivilla alueilla, joiden nuoret pajut kokevat turpakäräjöintiä pitkin kesää.

– Nuoret pajut ovat lampaiden herkkua ja lisäksi kuivan niityn erilaiset kasvit. Horsma ei enää nouse, jos se on kaluttu useampaan kertaan. Sen sijaan Heikkilänkunnaalla näyttäisi runsastuvan nurmilauha, joka välittää haalealla olemuksellaan loppukesän hylätyn tunnelman.

Lampaat, syksyn haikeutta jo silmissään, jättävät kernaasti syömättä rapujen sumppusalaatin eli nokkosen.

– Ei kelpaa nokkoset lampaille. Ne syövät järjestyksessä vyöhykkeittäin ensin herkullisimmat kasvit ja sitten muut, havainnoi Majava.

Maisemanhoitajista on saatu pelkästään hyvää palautetta. Lampaiden laidunnuksesta syntyy kesässään Majavan arvion mukaan noin 2 000 - 3 000 euron ylläpitokustannus yhteistyötahoille, Taivalkosken kunnalle, -urheiluseura Kuohulle ja -seurakunnalle.

Toiveena jatkossa on totuttua aikaisempi lammassesonki, joka on alkanut nykykesinä kesäkuun 10. päivänä ja päättynyt syyskuun loppupuolella.

– Jos pääsisimme laiduntamaan jo heti keväällä, niin alkukesän kasvit kitkettäisiin välittömästi pois. Lampaat ovat täyttäneet tehtävänsä joka tapauksessa. Tämä on aika helppoa ja vaivatonta maisemanhoitoa.

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä