Pääkirjoitus
Valtion tuottavuusohjelma vähentää rajavartioston henkilöstöä Kuusamossa. Tällä hetkellä rajavartiolaitoksen palveluksessa on paikkakunnalla noin 60 henkeä, mutta lähivuosina määrä laskee alle 50 hengen. Vähennys toteutetaan eläköitymisten kautta.
Viime vuoden alussa julkistetun säästöohjelman mukaan Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajavartiostot karsivat henkilöstöään 40 prosenttia vuoteen 2018 mennessä.
Itärajan valvonnassa luotetaan entistä enemmän tekniikkaan ja hyvään liikkuvuuteen. Hiihtopartiot ovat mennyttä aikaa, rajaa valvotaan moottorikelkoilla ja ilmavalvontana.
Valtion tuottavuusohjelma on yksi keino paikata alijäämäistä valtiontaloutta, jonka sopeutustarve on asiantuntija-arvioiden mukaan noin kolme miljardia euroa. Rajavartiolaitos on yksi säästöjen maksajista.
Kuusamossa ja muissa itärajan kunnissa rajavartiolaitos on merkittävä työllistäjä. Kuusamossa rajaturvallisuudesta huolehti enimmillään 150 hengen joukko 80-luvulla. Pian määrä on alle kolmannes tästä.
Rajavartiosto keskittää niukkenevia resurssejansa Kaakkois-Suomeen ja Etelä-Suomeen, jonne maamme rajaliikenne on keskittynyt.
Rajavartiolaitoksen lisäksi valtion säästöohjelmasta saavat osansa kantaakseen poliisi, pelastustoimi ja puolustusvoimat. Virallinen mantra kuuluu, ettei säästötoimilla ole vaikutusta Suomen sisäiseen tai ulkoiseen turvallisuuteen, mutta jossain pisteessä säästöillä on rajansa. Viime aikojen tapahtumat osoittavat, ettei sinisilmäisyyteen ole aihetta.
Läpi historiansa, myös Venäjän vallan aikana, Suomi on ollut kiinteä osa läntistä arvoyhteisöä. Koko itsenäisyytensä ajan Suomi on määrätietoisesti pyrkinyt kohti länttä, mikä huipentui EU-jäsenyyteen. Turvallisuuspolitiikassa viimeinen askel jäi ottamatta, kun Suomi ei samalla hakenut Nato-jäsenyyttä.
Liittoutuminen voi tulla eteen myös siksi, etteivät omat voimavarat enää riitä ylläpitämään uskottavaa puolustusta.