Hirvikärpänen asuttaa myös Koillismaan kairoja nykyään. Alkanut jahtikausi on tuonut tietoon muutaman hirvikärpäshavainnon. Etelä-Kuusamossa kaadetusta hirvestä ainakin parikymmentä hirvikärpästä iski kiinni metsämiehen päänahkaan.
Hirvikärpäsiä aiempina vuosina tutkinut Tommi Paakkonen sanoo, että ei ole missään nimessä poissuljettua, etteikö hirvikärpäsiä olisi Koillismaalla. Aiemmin tiheydet ovat olleet suurimmat Keski- ja Etelä-Suomessa. Eviran mukaan hirvikärpänen levisi Suomeen 1960-luvulla kaakosta. Tällä hetkellä se on hyvin runsaslukuinen Etelä- ja Keski-Suomessa ja sen levinneisyyden pohjoisraja noudattelee poronhoitoalueen etelärajaa. Hirvikärpäsen leviämisvauhti voi olla 50 kilometriä vuodessa.
– En tiedä missä tällä hetkellä hirvikärpänen menee. Siitä on hirveän hankala pitää tarkkaa seurantaa ja ylläpitää sitä. Seuranta perustuu syksyisiin havaintoihin, Paakkonen kertoo.
Suuri hirvikanta tarkoittaa suurta hirvikärpäskantaa. Paakkonen laski tutkimuksissaan hirvikärpästen määriä hirviyksilöissä. Urossonnista hän löysi parhaimmillaan 17 000 hirvikärpästä.
– Ne hirvikärpäset, jotka on löytäneet isäntäeläimen, ovat talven aikana hirven turkissa, syövät verta, parittelevat ja lisääntyvät, keväällä ne tippuvat ja ovat maastossa kotelovaiheena, syksyllä kuoriutuvat jälleen, Paakkonen kertoo elinvaiheista.
Hirvikärpänen kestää 15 astetta pakkasta, mutta lentääkseen tarvitsee tietyn lämpötilan. Jos päivälämpötila jää alle 4-5 asteeseen, ne eivät pysty lentämään. Kylmä talvi ja kevät tappavat koteloita, ja tämän takia hirvikärpäsen leviäminen pohjoisimpaan Suomeen on hidasta.
Isoin haitta ihmiselle on, että hirvikärpänen on tosi ärsyttävä, Paakkonen sanoo.
– Joku voi herkistyä ja reagoida allergisesti. Hirvikärpäsen purtua vanhatkin puremat voivat kutista, mutta se on yksilöllistä. Tulee paukamaa, ja kun ihmiset raapivat niitä ja puremaan menee bakteeri, voi tulla pahempi tulehdus.
Hirvikärpäsen mahdollisesta leviämisestä poroihin on puhuttu pitkään. Paakkonen ei pidä todennäköisenä, että laji alkaisi lisääntyä poroissa laajemmin.
– Poron karva on tiheää ja lyhyttä, hirvellä harvempaa ja pidempää. Poro on meidän kokeiden perusteella semmoinen, että se alkaa sukimaan, puremaan ja raapimaan, eli pyrkii aktiivisesti eroon hirvikärpäsestä. Hirvi on ensisijainen isäntä.
Iskivätkö hirvikärpäset kimppuusi? Kerro meille ja lähetä kuva: toimitus@koillissanomat.fi