Euroopan unionin aluerahaston tuet ohjataan vahvaan Ouluun. Aluerahaston hanketuissa ilmiö kärjistyy, kun yliopistokaupungeista tulee maakuntaliitoille runsaasti tutkimus- ja tuotekehityshakemuksia. Juuri näitä painotetaan. Alueiden koheesiotuen tarkoitus on sosiaalisten ja taloudellisten alue-erojen tasaaminen.
Unioni tarkastelee koko Itä- ja Pohjois-Suomea suuralueena, joka voitaisiin jakaa harvan asutuksen ja voimakkaiden kaupunkien osalta.
– Keskustelua on käyty siitä, pitäisikö suuralueesta laskea pois vahvat Oulu ja Kuopio, kertoo Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl.
Suomi on saanut käytännössä kahta eri harvan asutuksen tukea, erityistä ja tavanomaista.
Näistä tavanomainen on jäämässä nyt pois, koska pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi on pudonnut siirtymäalueeksi. Siirtymäalueille ei jaeta tavanomaista harvan asutuksen tukea. Aiemmin Suomea pidettiin kehittyneenä alueena.
Tavanomaisen harvan asutuksen tuen poistuessa jää Pohjois- ja Itä-Suomelle erityinen harvan alueen tuki, joka on noin 30 eurona päätä kohti. Suurissa kaupungeissa perustellaan niiden suurella nuppiluvulla täkäläisten suurta vaatimusta harvan asutuksen alueelle tarkoitettuun tukeen.
Hyötyvätkö yliopistokaupungit vielä nykyistäkin enemmän harvan asutuksen mainintojen putoamisesta pois papereista?
– Tähän saakka hakemuksia ei ole painotettu harvan asutuksen perusteella, kertoo harvaan asutun maaseudun verkoston erityisasiantuntija Tarja Lukkari.
Harvan asutuksen painoarvon odotetaan vähenevän, kertoo Pohjois-Pohjanmaan liiton kehityspäällikkö Heikki Ojala.
– Se varmaan Suomessa muuttuu, jos ei selvästi osoiteta harvaan asutulle alueelle. Voidaan tulkita, että sitä ei ole olemassa.
Juuri ”ei ole olemassa” -kommentin antaa työ- ja elinkeinoministeriön korkea virkamies, joka kuitenkin myöhemmin toivoo, että kommenttia ei julkaista hänen nimissään.
Lukkari, harvaan asutun maaseudun verkostosta, taas ei pistäisi pahakseen toisensuuntaista kehitystä.
– Harvaa asutusta tulisi painottaa rahoitushakemuksista päätettäessä maakuntien sisäisessä jaossa.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju ei kiellä että harvaan asutuilla alueilla voi olla ongelmia saada harvaan asuttujen alueiden tukea.
– Ei voi kieltää, että syrjäisemmät ja pienemmät kunnat eivät olisi huonommassa asemassa, ellei näillä ole erityssuhdetta yliopistoihin, toteaa Harju.
Lue juttu kokonaisuudessaan 15.6. ilmestyneestä printti- tai näköislehdestä.
