Kun Antti Mularilta kysyy, miksi hän halusi tulla vuodeksi Posiolle sijaistamaan hallintojohtajaa ja jäädä virkavapaalle Savukosken kunnanjohtajan pestistä, hän löytää vastauksen nopeasti.
– Savukoskelle tullessani kunta-ala ei ollut minulle kovin tuttu. Savukoskella toimin hetken sivistysjohtajan sijaisena varsinaisen työni ohella, mutta muuten olen hypännyt keskijohdon portaan ylitse. Siksi hallintojohtajan tehtävä antaa lisää syvyyttä näkemykseeni kunta-alalta.
Mularia myös kiinnosti työskentely eri kunnassa.
– Kunnissa on aina eri systeemit ja kuntakulttuurit. Onhan Posio myös väkiluvultaan Savukoskea kolme kertaa isompi. Tietyllä tavalla toiminta suuremmassa kunnassa on helpompaa, koska työnjako on selvempi poliitikkojen ja viranhaltijoiden välillä.
Mularin mukaan päätökseen lähteä vuodeksi Posiolle ei vaikuttanut palkka tai puheet siitä, että Savukoskelle ja Pelkosenniemelle tulisi yhteinen kunnanjohtaja.
– Palkka itseasiassa laski hieman, Mulari toteaa.
Posion kunnassa Mulari on pitänyt muun muassa kuntalaisia osallistavista työpajoista.
– Kuntalaisilta tulee paljon ideoita, joita me emme välttämättä hoksaisi muuten. Esimerkiksi nyt on suunnitteilla toiminta, jossa vanhukset käyvät lukemassa lapsille päiväkodilla, ja toisaalta nuoret käyvät lukemassa vanhuksille, joille lukeminen alkaa jo olla vaikeaa. Tämä on toimintatapa, joka ei maksa mitään, mutta lisää hyvinvointia, Mulari summaa.
Suurimmaksi Posion huoleksi Mulari nimeää väestön vähenemisen.
– Kyllä kunnan työntekijät kovasti miettivät, miten tämän kehityksen voisi kääntää päinvastoin. Minä olen pohtinut, että monenlaiset elinkeinot voisivat olla vastaus. Maatalouden ja matkailun lisäksi kaivostoiminta voisi tuoda tänne lisää asukkaita.
Kaivostoiminnan ja luonnosta huolehtimisen välillä Mulari ei näe ristiriitaa.
– Kukaan ei halua Talvivaaran ongelmia, mutta minusta kunta voi saada sekä kaivoksen että puhtaan luonnon. Väestönkehityksen muuttamiseksi tällaisille instituutioille on tarve. Tietenkin luonnosta on pidettävä huolta, mutta toisaalta tyhjiössäkään ei tapahdu mitään. Samaan aikaan aloite Korouoman kansallispuistosta on tervetullut luonnonsuojelun ja talouden vuoksi. Kansallispuisto tuo turisteja ja lisää elinvoimaa.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Koillissanomissa 17.6.2019. Lue se näköislehdestä.
