Hallituksen julkistaman yrittäjyys- ja työllisyyspaketin kiinnostavimpia yksityiskohtia on pyrkimys helpottaa työttömän siirtymistä yrittäjäksi, ja toisaalta yrittäjän pääsyä työttömyysturvan piiriin. Lisäksi tavoitteena on tehdä sivutoiminen yritystoiminta helpommaksi työttömälle.
Tavoite on tarpeellinen. Jokainen tehdyn työtunnin pitäisi parantaa työttömän asemaa taloudellisesti ja työmarkkinoilla. Työttömän kannalta kyse on kannustinloukkujen purkamisesta siten, että työn vastaanottaminen on aina houkuttelevaa. Yrittäjyyteen pitää rohkaista siten, ettei yrittäjyyteen tarttuminen vie ulos sosiaaliturvan piiristä.
Tärkein havainto on, ettei työpaikkoja välttämättä synny yksi kerrallaan, vaan pienempinä osasina. Mikäli työtön kykenee elättämään itsensä vaikkapa yrittäjänä vaikka kuukauden vuodessa, on se kaikki hänen edukseen ja yhteiskunnan eduksi.
Jokainen työttömän tekemä työtunti parantaa Suomen työllisyysastetta, joka tärkein mittari kestävyysvajeen suitsimisessa. Hallituksen tavoitteena on synnyttää 110 000 uutta työpaikkaa. Samalla työllisyysaste nousisi nykyisestä 68 prosentista 72 prosenttiin. Työllisyysasteen paraneminen lisäisi verotuloja, vähentäisi työttömyysmenoja ja hillitsisi valtion velkaantumista.
Kuusamossa työllisyysaste käväisi ylimmillään 65 prosentissa ennen finanssikriisiä vuosina 2007-2008. Työllisyysaste on nyt 63 prosenttia, mikä on lähes kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin hallituksen tavoite. Taivalkoskella ja Posiolla työllisyysaste on 56-57 prosenttia.
Kuusamossa on asetettu tavoite tuhannen työpaikan luomiseksi, Taivalkoskella vastaava tavoite on 300. Jos tavoite saavutetaan, päästään Kuusamossa maan hallituksen asettamaan työllisyystavoitteeseen ja Taivalkoskella varsin lähelle.
Työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta sitä kohti pitää ponnistella kaikin keinoin paikallisesti ja valtakunnallisesti. Työllisyysasteen koheneminen on ainut kestävä keino turvata hyvinvointi ja muun muassa hyvät julkiset palvelut.