Ravintola-alalla on sekä työttömiä että avoimia työpaikkoja. Koko maassa työpaikkoja on avoinna satoja, niistä iso osa Lapissa.
Ravintola-alan työvoimapula aiheuttaa ajoittain kiperiä tilanteita. Jos työntekijä sairastuu, sijaista ei aina löydetä tilalle. Raskas ammatti saa monen vaihtamaan alaa, eikä koulutus houkuttele.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksessä kysyttiin ravintola-alalla toimineilta työttömiltä, miksi he eivät hakeudun alan töihin. Yleensä syynä on, että työ koetaan liian kuormittavana.
Työtahti on kovempi kuin ennen. Nuoretkin alan työttömät epäilevät, riittääkö oma työkyky työstä selviämiseen.
Pahin työvoimapula on Lapin kohteissa sesonkien aikaan. Oulussakin on kuitenkin pulaa etenkin kokeista ja perinteisten ruokaravintoloiden tarjoilijoista.
S-ryhmä etsii ratkaisua kokkipulaan ulkomailtakin: tänä vuonna osuuskaupoissa ympäri Suomen on aloittanut jo lähes 50 filippiiniläistä kokkia.
Monella vanhemmalla työntekijällä on kokemus, että rekrytoijat eivät pidä edes keski-ikäisiä varteenotettavina työntekijöinä, ja siksi kutsua työhaastatteluun ei tule.
THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Mari Isolan mukaan on outoa, että yli 54-vuotiaat luokitellaan alalla helposti osatyökykyisiksi. Senkin takia ihmisiä siirtyy toisille aloille.
Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n Pohjois-Suomen järjestöjohtaja Risto Kalliorinne tähdentää, että yritysten on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota alan vetovoimaisuuteen – siihen, miten alalle hakeudutaan ja miten siellä pysytään.
– Alan palkkaus ei houkuttele, mutta se ei ole ainoa ongelma. Työntekijälle on turhauttavaa, ettei hän pysty suoriutumaan tavoitteista kiireen takia. Myös työolot voivat olla esimerkiksi kesähelteellä hyvin raskaat.
Ravintolaketjussa Oulussa palvelupäällikkönä toimiva Suvi Röntynen on nähnyt runsaan 15 vuoden uransa aikana, miten tahti työssä kovenee koko ajan.
– Pieni palkka ja mahdottomat odotukset työsuorituksen suhteen ovat huono yhdistelmä. Usein hommat joutuu tekemään loppuun omalla ajallaan. Moni tuttu on vaihtanut alaa.
Röntynen sanoo, että uusi työntekijä tulee alalle usein osa-aikaiseksi. Palkka ei silloin riitä elämiseen, vaan on pakko ottaa rinnalle toinen työ tai yrittää saada tukea yhteiskunnalta.
– Moni pitäisi työstään, jos sitä ei pilattaisi kiireellä ja alimiehityksellä. Ravintolaelämystä hakemaan tulleiden asiakkaiden kanssa olisi kiva vaikka jutella hetki, mutta eihän sellaiseen ole aikaa. Hyvä esimiestyö on työn sujumisessa avainasemassa.
Puistokahvila Makiassa Oulussa työskentelevä Iina Ylikulju tekee usein lisävuoroja, tulee aiemmin töihin tai lähtee myöhemmin kotiin tuuraajapulan takia. Hän joustaa mielellään koska pitää kovasti työstään. KUVA: Jukka Leinonen
Vuokratyövoiman käyttö on alalla yleistä. Röntynen on huomannut, että viime aikoina sijaisia ei löydy nopeaan tarpeeseen aina sitäkään kautta. Saattaa myös käydä niin, että tiskaamaan tullut laitetaankin muihin keittiötöihin, jolloin vakituisen väen aikaa kuluu hänen neuvomiseensa.
Osuuskauppa Arinan matkailu- ja ravitsemuskaupan toimialajohtaja Ulla Peltoniemi yhtyy Röntysen näkemykseen alan raskaudesta ja hyvän esimiestyön tärkeydestä. Hän korostaa myös koulutuksen merkitystä.
– Työ on hektistä eikä sovi kaikille, mutta joillekin se sopii oikein hyvin. Hiljattain haimme työntekijää puistokahvila Makiaan, ja saimme 43 hakemusta. Paikan brändillä on todella suuri merkitys myös työnhakijalle.
