Viimeisten kuukausien aikana työterveyshuolto on nilkuttanut pahoin Kuusamossa ja lievemmin Taivalkoskella. Syynä on lääkäripula, joka johtuu osin yksityisten palvelutuottajien välisestä kiistasta. Kiistassa on kyse siitä, kenen vastuulla on huolehtia lääkäreiden riittävyydestä niin, että työterveyshuoltoon pääsee lääkärille säällisessä ajassa. Palveluntuottajat Condia Oy ja Coronaria Hoitoketju syyttelevät tilanteesta toisiaan ja työ jäi tekemättä.
Kuusamon perusturvalautakunta teki oikein puuttuessaan tilanteeseen. Kuusamon kaupungilla on asiakkaana oikeus ja myös velvollisuus vaatia kunnollista palvelua omille työntekijöilleen. Samoin on laita kaikkien koillismaalaisten asiakasyritysten.
Palveluntuottajan vastuuta perätään useimmiten kunnilta. Mutta jos kunta on palvelunostajana, on myös sillä oikeus vaatia vastinetta rahoilleen. Condia on paineen alla tarttunut toimeen ja ryhtynyt rekrytoimaan lääkäreitä näkyvästi.
Kaikki Koillismaan kunnat ovat ulkoistaneet työterveyshuoltonsa. Alueen yritykset ovat seuranneet kuntien ratkaisuja automaattisesti.
Posio teki työterveyshuollon suhteen täyskäännöksen. Se palaa kunnan omaan työterveyshuoltoon kesäkuun alusta. Kuusamo ja Taivalkoski jatkavat edelleen yksityisen yhtiön asiakkaina.
Kunnallisten lääkäripalvelujen ulkoistaminen on edennyt vauhdilla 2000-luvun puolivälin jälkeen. Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2009 julkaiseman tutkimuksen mukaan lääkäripalvelujen ulkoistaminen ei ole tuonut toivottuja säästöjä mukanaan. Tutkimus paljasti, että valtaosan kuntien johtavien lääkäreiden mielestä avoterveydenhuollon palvelujen ostaminen oli tuottanut lisäkustannuksia.
Tämä puolestaan paljasti sen, että yritysten tarjoamilla palveluilla paikataan kuntien oman palvelutuotannon puutteita ja ongelmia.
Kuusamon työterveyshuollon käänteet kertovat, ettei ulkoistaminen automaattisesti tuo onnea. Ulkoistaminen kannattaa silloin, kun kunta kohtuuhinnalla saa hyvää ja joustavaa palvelua.
Kuusamon kaupunkia palvelevien Condia Oy:n ja Coronaria Hoitoketju Oy:n sopimussekoilu ei ole kunniaksi kummallekaan yritykselle. Yritysten välisen sopimuskiistan kärsijöinä olivat asiakkaat, jotka eivät saaneet työterveyshuollosta tarvitsemaansa palvelua.
Työterveyshuollon asiakkaat ovat myös maksajina, koska kertyneet terveyskeskusmaksut jäävät heidän itsensä piikkiin. Kunnilta terveyspalveluja on totuttu vaatimaan. Samaa on lupa vaatia myös yksityisiltä yhtiöiltä sopimusten puitteissa.