Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 60 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista uskoo jaksavansa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka ja jäävänsä eläkkeelle vasta 63–68-vuotiaana.
Kun maassamme samalla kaavaillaan entistä pidempiä työuria, on hienoa huomata, että suuri osa työssäkäyvistä suomalaisista uskoo olevansa työkykyinen viralliseen eläkeikään saakka. Huomiotta ei silti voida jättää myöskään sitä kyselyn tuomaa tietoa, että neljännes työssäkäyvistä suomalaisista ei usko jaksavansa työkykyisinä vanhuuseläkeikään asti.
Tämä on viesti selvästi siitä, että työelämässä on asioita, jotka rasittavat tai jotka eivät ole kunnossa. Merkittävimmät tekijät työssä jaksamisessa eläkeikään asti ovat mielenkiintoiset, työkyvyn ja taitojen mukaiset työtehtävät, ammattitaitoa tukeva koulutus, mahdollisuus joustaa työajoissa ja mukavat työkaverit. Nuoret arvostelevat työssä jaksamisen kannalta eniten esimiestyön laatua, töiden organisointia ja työilmapiiriä. Tässä he ovat kyllä oikeassa. Mielenkiintoinenkin työ on raskasta, jos esimies ei osaa tehtäväänsä, työ on huonosti organisoitua ja työilmapiiri huono. Nämä tekijät vaikuttavat keskeisesti työssä jaksamiseen.
Työhyvinvointia edistäviä keinoja on hyvä etsiä jokaisella työpaikalla ja keinot löytyvät usein lähempää kuin arvataankaan. Kuuntelemalla ja osallistamalla työntekijät mukaan työhyvinvoinnin edistämiseen saadaan parhaat tulokset. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, pätee tässäkin asiassa. Tärkeätä on motivoida itse kukin kantamaan myös omaa vastuuta työhyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan vaikkapa liikunnan tai muiden elämänsisältöä tuovien harrastusten kautta. Työviihtyvyyteen vaikuttavat taas yhteisöllisyys ja toisen huomioiva työpaikan ilmapiiri. Työyhteisössä toimiminen ei ole soolosuorituksia, vaan mitä enemmässä määrin yhteistyötä.
Työurien pidentämisessä lähtökohtana on työvoiman riittävyyden varmistaminen, kun ikäluokat pienenevät. Senkin vuoksi työssä jaksamisesta huolehtiminen ja henkilöstön sitouttaminen ovat avainasemassa. Ihmisten johtamisen ja työkykyjohtamisen on oltava tärkeitä osia esimiestyötä, jotta työuria voidaan pidentää ja työkyvyttömyyseläkkeitä välttää. Olisi järkevää suunnitella työurien pidentämistä myös sen alkupäästä, kun ihminen on vireimmillään. Yksi realistinen keino olisi opintojen keston lyhentäminen niin, että esimerkiksi yliopistoista valmistutaan työelämään kohtuullisessa viidessä vuodessa eikä roikuta opiskelijana kohtuuttoman pitkään, minkä nykyjärjestelmä mahdollistaa.