Pääkirjoitus
Keskikesän juhla, juhannus, on jälleen vietetty ja mitä tyypillisimmissä merkeissä. Se tarkoittaa, että tätäkään juhannusta eivät kaikki suomalaiset osanneet juhlia ilman, että jälkimaininkeina on särkyä ja surua.
Juhannuksen turmissa menehtyi eiliseen puoleenpäivään mennessä 13 henkilöä. Kuusi hukkui.
Tilastoja tarkasteltaessai hukkuneiden määrä on aikaisempiin vuosii verrattuna vähentynyt, mutta silti kansainvälisessä vertailussa vain Brasiliassa hukkuu enemmän ihmisiä kuin Suomessa.
Järki ja maltti eivät näytä saavuttavan esimerkiksi vesillä liikkujia, ei sitten millään. Siitä ei ainakaan ole kyse, etteikö suomalaisia olisi vesillä liikkumisen turvallisuudesta valistettu. Tälläkin hetkellä on Suomen kiertää Viisaasti vesillä -vesiturvallisuuskiertue muistuttamassa turvallisesta vesillä liikkumisesta ja veneilystä juhannuksena ja myös muulloin kesälomien aikaan.
Vesillä liikuttaessa järki on tehokkain ja ilmainen turvavaruste. Valitettavasti siitä eivät kaikki piittaa, vaan vesillä läträtään alkoholin kanssa ja uimataidottomiat seilailevat ilman pelastusliivejä. Vesillä pitäisi aina olla varusteena pelastus- tai kelluntaliivit.
Itsestäänselvää pitäisi olla, että veneessä on asianmukaiset varusteet, kuten airot, äyskäri, ankkuri ja tulppa. Moottoriveneissä vaaditaan hyväksytty käsisammutin. Myös sääolosuhteet tulee ottaa huomioon.
Viime vuonna kesä-elokuussa hukkui yhteensä 76 henkilöä. Merkille pantavaa hukkumistilastoissa on se, että miehet hukkuvat naisia useammin ja se, että useimmat hukkumiet tapahtuvat rantavedessä.
Onnettomuustutkintakeskuksen hukkumiskuolemia selvittäneen tutkimusraportin (2011) mukaan uimiseen liittyvistä onnettomuuksista suurin osa tapahtuu rantavedessä ja korkeintaan kymmenien metrien uintimatkoilla. Veneonnettomuuksista suurin osa ei liity varsinaiseen veneilyyn, vaan rannan lähellä pienellä veneellä toimimiseen.
Moni kesän hukkumisista olisi ehkäistävissä oikealla turvallisuusasenteella, oikeanlaisilla varusteilla sekä välttämällä alkoholin käyttöä vesillä.