Matkailu on asia, josta jokaisella on vahvoja mielipiteitä. Näin pitää ollakin, sillä matkailu vaikuttaa vahvasti aluetalouteen tulo- ja työllisyysvaikutuksin. Matkailu vaikuttaa myös näkyvästi ympäristöön korvaten luonnonympäristön rakennutulla ympäristöllä. Matkailulla on lisäksi sosiaalisia vaikutuksia kohdealueelle esimerkiksi elinkeinojen yhteentörmäyksiä ja oman kulttuurin ja matkailijan kulttuurin välisiä jännitteitä. Parhaimmillaan kohdealueen oman kulttuurin arvostus kasvaa, kun paikallisuutta esitellään matkailijoille.
Kuusamon matkailu on tänä päivänä ympärivuotista ja kasvavaa. Hiljaisia luppoaikoja ei juurikaan ole. Muistan ajan, jolloin hotellit sulkivat ovensa jouluksi ja tammikuu oli todella hiljainen. Yhdessä aikoinaan pohdittiin miten tuotteistaa kylmintä talvea. Vapulta monet yritykset sulkivat ovensa ja avasivat juhannukseksi.
Tärkein vetovoimatekijämme on luonto; olemme metsien, vaarojen, soiden, kanjonien, jokien ja järvien alue. Olemme myös kansallispuistojen maa, the land of national parks. Ruka, maamme paras hiihtokeskus 2019 monipuolisine palveluineen, on Kuusamon lippulaiva.
Tiesittekö, että Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisema on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta? Karhunkierros-vaellusreitti ja lyhyemmät merkityt reittimme houkuttelevat tungokseen asti kotimaisia ja kansainvälisiä vaeltajia. Olisikohan meillä jo tarvetta merkitä uusi Kuusamon keskustasta Tropiikin kautta kulkeva reitti? Oivangin Junganharju, Ruoppijärvi ja Naatikkavaara olisivat upeita etappeja uudelle reitille.
Kaunis luonto ei vielä riitä, vaan paikkakunnan tulee tarjota matkailijan tarvitsemia palveluja. Tänne saapuva majoittuu ja ruokailee; haluaapa maistella paikkakunnan herkkuja. Hän tahtoo seikkailemaan tai hiljentymään, jolloin eri vuodenaikoina tarjottavat ohjelmapalvelut tulevat kyseeseen. Vierailija käy erilaisissa tapahtumissa, nauttii kulttuuritarjonnasta ja jotkut ryhmät haluavat bussiin matkailuoppaan kertomaan paikkakunnasta. Liikematkailijat tulevat tänne kokouksiin ja kongresseihin ja haluavat kokouksen lomassa nauttia myös vapaa-ajanohjelmista. Paljon matkailijoita tulee ostosmatkalle marketteihin ja erikoisliikkeisiin. Kaikille löytyy tarjottavaa, sillä Kuusamossa on 150 eri matkailualan yritystä ja monipuoliset ostosmahdollisuudet. Matkailuyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä yksityisen sektorin työpaikoista joka 5. työntekijä saa toimeentulonsa matkailusta.
Paikkakuntamme reitistöt ovat vailla vertaa. Hiihtoladut, vaellusreitit, kelkkareitit, koskenlasku- ja melontareitit sekä pyöräilyreitit palvelevat vierailijoita ja mikä parasta, meitä kaikkia. Ilman matkailijoita palveluvarustuksemme ja reittimme tuskin olisivat näin monipuolisia.
Saavutettavuus on ensiarvoisen tärkeää. Kuusamoon on helppo tulla, sillä 5-tie ja Valtatie 20 johdattavat tulijat Kuusamoon. Juna-bussiyhteydet Oulun kautta ovat hyvät. Rukan nettisivuilla Kestävän matkailun opas ohjeistaa kestäviin kuljetusvalintoihin.
Kuusamon lentoasema ja 800 metrin pituinen kiitotie valmistuivat vuonna 1972 eli 47 vuotta sitten, jolloin lentoliikenne Oulusta Kuusamoon alkoi. Monet laajennukset ja kiitotien pidennykset kokenut lentoasemamme palvelee Kuusamon elinkeinon ja kuusamolaisten lisäksi naapurikuntien matkailua ja asukkaita. Viime vuonna lentoaseman kautta kulki lähes 114.000 matkustajaa. Joulukuun vilkkaimpina päivinä kentälle laskeutui jopa 14 konetta. Tänä vuonna tulee varmasti uusi matkustajaennätys!
Kuusamossa vierailee vuodessa noin miljoona matkailijaa, joista tilastoituu 600 000, joista taas 26 prosenttia on ulkomaalaisia. Omissa, vuokramökeissä tai yritysten mökeissä yöpyjät eivät tilastoidu. Yrityksille tärkeät kauttakulkumatkailijatkaan eivät ole laskussa mukana. Näistä monet tankkaavat ja tekevät ostoksiaan Kuusamon liikkeissä matkallaan pohjoiseen tai etelään.
Välitön matkailutulo aluetalouteemme viime vuonna oli 126 miljoonaa euroa. Arvoisa juhlaväki, meillä kaikilla on aihetta lämpimästi onnitella nykyisiä matkailualan toimijoita. He ovat hienosti onnistuneet kampanjoissaan ja markkinoinnissaan!
Koska Kuusamo-päivillä keskitytään perinteeseen ja muistellaan menneitä, myös minä puheessani palaan joihinkin asioihin, jotka ovat tämän päivän menestyksen takana. On sitä ennenkin osattu tehdä oikeita asioita ja päätöksiä.
Pieni muistelu miten itse ajauduin matkailualalle. Lukion viimeisen vuoden keväällä 1974, luokanvalvojamme historianopettaja Seppo Ervasti vei ryhmämme tutustumaan Hotelli Kuusamon tiloissa toimivaan kunnan matkailutoimistoon ja Kuusamon Lomat Oy -matkatoimistoon. Toimitusjohtaja Seppo Sirkeisen yritysesittely innosti minut matkailualalle. Kipinä syttyi ja kun matkailulautakunta haki kahta kesämatkailuneuvojaa torille pystytettävään infokioskiin, rustasin ensimmäisen työhakemukseni. Sain kesätyöpaikan yhdessä luokkakaverini Tuula Huotelinin kanssa. Hakijoita oli 43 henkilöä ja tulimme valituksi ehkäpä siksi, että osasimme saksankieltä. Tuohon aikaan lähes kaikki Kuusamon ulkomaalaiset matkailijat tulivat Länsi-Saksasta.
Kesäneuvojan työni jatkui matkailuneuvojana kunnan matkailutoimistossa Hotelli Kuusamon tiloissa. Neuvonnan ohella myin matkalippuja, majoitusta ja etelänmatkoja matkatoimisto Kuusamon Lomat Oy:ssä. Samoissa tiloissa toimi myös Finnairin ns. kaupunkitoimisto. Matkailualan töissä vierähti 44 vuotta. Matka- ja matkailutoimistotyö, hotellin myyntineuvottelijan työ ja matkailuopettajan työtehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja rakkaita. Alan kehityksen seuraaminen on edelleen intohimoni.
Asiakkailla on ollut tapana kysellä työssäoppimassa olleilta opiskelijoiltani miten ihmeessä Kuusamosta on kehittynyt näin suosittu matkailukohde. Ainakin seuraavat asiat ovat vahvasti vaikuttaneet kehitykseen.
Vienan kauppatie oli tärkeä kauppareitti Vienanmereltä Pohjanlahdelle. Kuusamon talonpojat hoitivat rahtiliikennettä ja toimivat kauppiaina autonomian aikana. Kuusamo oli vesireittien varrella oleva kauppapaikka, ei mikään takapajula. Leikkisästi voidaan puhua senaikaisesta liikematkustuksesta, tehtiin bisnestä.
Tutkimusmatkailijat ja kasvitieteilijät olivat kiinnostuneita Kuusamosta, sillä itäinen, läntinen, pohjoinen ja eteläinen fauna ja flora kohtaavat täällä. Maine kiiri ja vieraita riitti, osa perheistä majoitti ja muonitti tutkijoita ja tieteilijöitä kodeissaan mm. Juumassa Pekka Alajuuma.
Suomen taiteen kultakauden taiteilijat ja runoilijat löysivät Paanajärven teemalla paluu luontoon. Paanajärvi oli kirkonkylän jälkeen Kuusamon toiseksi suurin kylä jylhine maisemineen. Gallen-Kallelan maalaukset toimivat aikansa matkailuesitteinä. Taiteilijat olivat kuin tämän päivän vloggaajat ja tutkimusmatkailijat matkakertomuksineen olivat bloggareita.
Tärkeää oli myös Kuusamon kunnan päättäjien matkailumyönteisyys, sillä kuntaan perustettiin vuonna 1951 matkailulautakunta kehittämään sotien katkaisemaa matkailua.
Rukatunturi oli ollut juhannusjuhlien pitopaikka, samoin kuin Etelä-Kuusamossa Iivaara ja Julma Ölkky. Isojakoa suorittamaan tullut maanmittausinsinööri Kalevi Routala näki Rukatunturin mahdollisuudet. Hän sai paikkakuntalaiset innostumaan Rukan kehittämisestä. Rukan tarina alkoi vuonna 1954 ja ensimmäiset SM-kisat pidettiin jo parin vuoden päästä. On ollut ihailtavaa toimintaa! Samoihin aikoihin perustettiin Rukan Hiihtokoulu, joka on yksi maamme vanhimmasta ohjelmapalveluyrityksistä.
Karhunkierros – vaellusreitti merkittiin paikkakuntalaisten harrastajien toimesta. Tarvittavat sillat ja majat rakennettiin niin, että reitti oli kierrettävissä vuonna 1955.
Koskisodasta riittää monta tarinaa, mutta lopputulos on hyvä, sillä kosket suojeltiin lain turvin. Oulanka- ja Kitkajoki saavat virrata vapaina palvellen virkistyskalastajia, melojia ja koskenlaskijoita.
Oulangan kansallispuiston perustaminen vuonna 1956 oli tärkeä Kuusamolle. Kuusamo on mainittu mahdollisena kansallispuistoalueena jo 1800 – 1900 lukujen taitteessa. Makeistehtailija Fazer on muuten rahoittanut luonnontieteilijöiden kartoitusmatkoja Kuusamoon.
Jatkosodan aikana vuorovaikutus täällä olleiden saksalaisten kanssa oli luontevaa ja helppoa. Ulkomaalaisia ei vierastettu vaan ystävyyssuhteita solmittiin. Kuusamossa oli totuttu vieraisiin, sillä turistien palveleminen oli tuttua puuhaa sotia edeltävältä ajalta ja kauppaa venäläisten kanssa oli käyty rajan ollessa vielä auki.
Sitten sodan kulku muuttui ja alkoi Lapin sota; perääntyessään saksalaiset polttivat kirkonkylän. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin, sillä juuri saksalaiset aloittivat Kuusamon kansainvälisen matkailun. Täällä Jatkosodan aikana olleet saksalaiset sotilaat perheineen tekivät monen vuoden ajan usean viikon matkoja Kuusamoon. Suosituin majoitusmuoto oli mökkimajoitus. Varaukset hoidettiin kirjeenvaihdon kautta. Asiakkaat vahvistivat varauksen maksamalla 30 % ennakkomaksun ja loppumaksun he kävivät maksamassa matkatoimistoon. Näin monista perheistä tuli tuttuja kun kohdattiin kasvokkain.
Kuusamossa oli majoitusliikkeitä, oli Rukahovi ja Hotelli Kuusamo, oli matkailumajoja, lomakyliä ja eritasoisia mökkejä. Oli myös ruokapaikkoja, oli tapahtumia mm. Rukan kisat, mutta 80-luvun puolivälissä totesimme, että meillä ei ole tarpeeksi ohjelmapalvelujen tarjoajia varsikaan talvikaudelle. Koskenlasku ja rantakala olivat suositut kesätuotteet. Vuonna 1986 herra nimeltä V-P Päivänen aloitti ohjelmapalveluyrittäjäkoulutuksen Kuusamossa. Koulutus onnistui hyvin, sillä uusia yrityksiä syntyi. Vuonna 1988 Rukapalvelu Oy ja RukaSafaris Oy aloittivat toimintansa ja muutaman vuoden päästä RukaAdventures ja monet muut.
Muistan hyvin, kuinka Jokke Kämäräinen aloitti Rukahovin edustalla moottorikelkkaohjelmat. Oli sykähdyttävää lähteä myyntiporukkamme kanssa lämpimään haalariin ja muihin vermeisiin pukeutuneena kelkan reessä tunturin laelle ottamaan vastaan vuotta 1989. Kuusamon Tropiikki aloitti toimintansa vuonna 1990, sillä muistan, kuinka Matka89-messuilla Kuusamon osaston pääteemana oli Tropiikin lanseeraaminen.
Matkailumarkkinoinnin merkitys on Kuusamossa aina tiedostettu. On koottu liikelaitoksilta markkinointirahaa, jolloin myös valtio on antanut oman panoksensa koti- ja ulkomaan markkinointiin. Yhteismarkka-hanke oli jatkoa Kuusamon Lomat Oy:n markkinointiponnistuksille. Vuonna 2002 perustettu Ruka-Kuusamo Matkailu ry koordinoi tämän päivän myyntiä ja markkinointia.
Jo aikoinaan tehtiin ulkomaan markkinointimatkoja, osallistuttiin kotimaisille ja kansainvälisille messuille, kutsuttiin kokous- ja kongressijärjestäjiä tutustumismatkalle Kuusamoon sekä jalkauduttiin suurempiin yrityksiin myymään elämyskokouksia. Myyntineuvottelija Pirkko Pousi on tehnyt ansiokasta myyntityötä Saksan markkinoilla. Matkanjärjestäjät toivat kesäisin bussilasteittain kansainvälisiä matkailijoita Kuusamon kautta Nordkappiin. Ryhmät saapuivat iltapäivällä päivälliselle Hotelli Kuusamoon, jalkautuivat keskustan kauppoihin, nukkuivat yön ja aamiaisen jälkeen suuntasivat Käylään koskenlaskuun, josta rantakalan syöntiin Kitkapirtille. Silja Linen auto-laiva-auto – tuote oli myös menestyksellinen. Kesä oli tuolloin vilkkainta sesonkia. Talvella autotestarit VW ja MAN-auto sekä muutamat muut testasivat autoja ja renkaita Kuusamossa. Tuotiinpa joskus prototyyppikin salaperäisin keinoin talvitestiin. Räätälöidyt kannustematkat eri alan yrityksille olivat haasteellisempia myydä ja toteuttaa. Paljon tehtiin aktiivista myyntityötä.
Vuosituhannen vaihteessa alkoivat tilauslennot Venäjältä ja Ukrainasta Kuusamoon. Venäläismatkailun avaamisesta kiitos kuuluu Tanja ja Matti Pohjolalle.
Haluan vielä korostaa matkailututkimuksen, tilastoinnin ja alan koulutuksen merkitystä matkailuelinkeinon kehittämisessä. Ensimmäisen matkailututkimuksen laati Timo Säkkinen vuonna 1969 ja seuraavan Kaisa Jyvälä 1981. Molemmat tutkimukset osoittivat, että matkailusta on kelpo elinkeinoksi. Tutkija Pekka Kauppila on tehnyt ja ohjannut useita tutkimuksia matkailun vaikutuksesta aluetalouteen. Täällä on pitkät perinteet matkailualan koulutuksessa. Kainuun ammattiopisto Kuusamo kouluttaa ammattilaisia elinkeinon palvelukseen.
Kuusamon vanhimmista matkailuyrittäjistä mieleeni ovat erityisesti jääneet, majoittaja Pekka Alajuuma Juuman Retkietapista, koskenlaskija, Kitkapirtin perustaja ja ohjelmapalvelujen järjestäjä Vilho Kurtti veljiensä Eskon ja Juhanin kanssa sekä Kaarlo Ollila vaimonsa Eevin kanssa Ollilan lomamajoilta Sossonniemeltä. Muistan myös Horst ja Ursula Schröderin Kantokylän lomakylän pitäjät ja tietenkin Rukan Talvijärven Heikkalat ja Uutelat sekä Hille ja Tyyne Kurvisen Rukan Tunturimajoilta. Hyvää oli meillä yhteistyö eikä aina kommelluksiltakaan vältytty.
Kuusamon matkailun kehittyminen tähän päivään on monien tekijöiden summa. Suuri kiitos kuuluu myös tänne muualta tulleille, sillä he ovat nähneet paikkakunnan mahdollisuudet uusin silmin.
Kuusamon kaupunkikeskusta kehittyy kovaa vauhtia uusien yritysten muuttaessa ydinkeskustaan. Teiden kehittämishanke tulee lisäämään viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta. Kuusamo- ja Torankijärvien ympärysreitit ja Kirkkosaari tarjoavat hienoja lähiluontokokemuksia matkailijoille ja paikallisille kaikkina vuodenaikoina. Enää keskustasta puuttuu suurempi hotelli! Ikuisena optimistina uskon, että parin vuoden kuluttua joku taho aloittaa majoitusliiketoiminnan keskustan tuntumassa. Hotellin asiakkaat toisivat lisäarvoa muille yrityksille.
Tapahtumat tuovat paikkakunnalle kävijöitä ja näkyvyyttä. Ruka Nordic, Nature Photo, Kuusamo-päivät, Rukan juhannuksen uusi tuleminen, Rukan talvitapahtumat, monet kansallispuistojen luontoteemapäivät, eri vuodenaikojen karnevaalit ja festarit sekä Kuusamotalon monipuolinen kulttuuritarjonta antavat aihetta iloon.
Lukuisat yhdistykset ja järjestöt kutsuvat jäseniään kokouksiin ja tapaamisiin ja näin tekevät tärkeää matkailutyötä. Haluan nostaa esiin Kuusamon Senioritanssijoiden hiljaisena aikana toukokuussa järjestettävän Atimo-tapahtuman, joka tuo satoja asiakkaita Kuusamoon useaksi päiväksi. Myös toukokuun lopulla järjestettävä NUTS Karhunkierros – polkujuoksutapahtuma tuo tuhansia Rukalle ja Kuusamoon.
Hyvä juhlayleisö, kestävä matkailu ja hiilijalanjäljen pienentäminen ovat yhä useamman mielessä. Kotimaanmatkailu, lähialuematkailu ja jopa oman kunnan sisällä tapahtuva matkailu ovat vastaus tähän kysyntään. Tuoreen online-tutkimuksen mukaan etenkin nuorten aikuisten arvostuksen kohteita ovat luontokohteet ja retkeily, lähimatkailu ja paikallisuus, rauhoittuminen ja hiljaisuus sekä ruoka ja makuelämykset.
Arvoisa yleisö tässä puheessani toin esiin vain pienen osan mitä kaikkea Kuusamon matkailu on ja mitkä seikat ovat sen kehittymiseen vaikuttaneet. Paljon on Kuusamon matkailusta tutkimusta ja selvityksiä, mutta vielä on tarinoita kertomatta. Olisi hienoa, jos saisimme kokoon muistelutiimin tarinoiden talteen kirjoittamista varten. Jälkipolvet kiittäisivät varmasti! Karhuntassu olisi oivallinen tiimin kokoontumispaikaksi.