Kuusamon kultahanketta esiteltiin Käylässä
Toistasataa henkilöä oli saapunut kuulemaan Käylän Korpihoville keskiviikkoiltana ajankohtaista tietoa Kuusamon kultakaivoshankkeesta.
Australialaisen Dragon Mining Oy:n omistama suomalainen tytäryhtiö Polar Mining Oy selvittää parhaillaan mahdollisuutta kaivostoiminnan aloittamiseen Pohjois-Kuusamossa. Tällä hetkellä Juomasuon alueella tehdään syväkairauksia kultamalmivarannon selvittämiseksi. Alustavat tulokset ovat Polar Mining Oy:n malminetsinnän päällikön Urpo Kurosen mukaan toiveita antavia.
Alueelta löytyy kullan lisäksi muun muassa kobolttia, kuparia sekä uraania. Kurosen mukaan syväkairaus ei aiheuta säteilyhaittaa ympäristölle eikä alueella toimiville tai näytteitä käsitteleville henkilöille.
Kuronen muistutti, että kaivospäätös on yleensä pitkäaikaisen harkinnan tulos. Nyt ollaan vasta alkumetreillä.
Samaan aikaan kairausten kanssa Ramboll-yhtiö tekee ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa. Riikka Tammivuori sanoi, että raportti kootaan syksyllä ja ympäristöselvitysvaihe on valmiina, kun kairaukset ovat päätöksessä loppuvuodesta. Ensi talvena kerrotaan tuloksista.
– Nyt ollaan kuulemisvaiheessa ja otetaan vastaan mielipiteitä.
Pääosissa käytetyistä puheenvuoroissa epäiltiin kultahanketta lähinnä mukana tulevan uraanin sekä vesistöjen pilaantumisen vuoksi. Matkailun ja kaivostoiminnan suhteeseen ei keskusteluissa juuri puututtu.
Mika Flöjt kritisoi voimakkaasti koko Kuusamon kultahanketta. Hänen mielestään ihmisiä on huijattu ja tästä yritetään tehdä samanlaista prosessia kuin Sotkamon Talvivaarasta, joka rikkoo ympäristölupaa.
– Juomasuo on uraanimalmio ja sen tietää ministeriökin. Pelaako Belvedere Oy samaan pussiin? Tulemme penkomaan asian läpikotaisin ja saattamaan asioista vastaavat henkilöt vastuuseen.
Flöjt totesi koko yva-selvityksen olevan pelin politiikkaa ja Polar Mining -yhtiön vain selvittelevän asioita näennäisesti. Prosessi on menossa tiettyyn suuntaan ja lausuntoja pyydetään vajavaisin tiedoin. Ympäristövaikutusten arviointia tekevän konsulttiyhtiön Rambollin puolueettomuudesta Flöjt totesi, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Lasse Flöjt oli puolestaan huolissaan vesistövaikutuksista. Hänen mukaansa kaivosprosessissa muodostuvat sedimentit eivät laskeudu 20 kilometrin alueelle kuten yva-selvityksessä on rajattu, vaan kauemmaksi. Hän vaatikin, että selvityksessä täytyy huomioida vesien virtaamat ja millaisia vaikutuksia niillä on.
– Kun arviointiohjelmassa ei ole tällaisia kirjattu, niin miten niihin voi ottaa kantaa?
Mahdollisille rikastamoille on uumoiltu tässä vaiheessa kolmea eri paikkaa. Pohjoisin olisi Salmijärvellä lähellä Kuusamon ja Posion rajaa, keskimmäinen Juomasuon alueella ja eteläisin Ouluntien lähellä, kaupungin jäteaseman alueella.
Kyseisten alueiden tai alapuolisten vesistöalueiden asukkaat eivät oikein lämmenneet ajatuksille. Porotalousneuvoja Marja Anttonen paliskuntain yhdistyksestä ihmetteli sitä, ettei kaikkia paliskuntia, joita asia koskettaa, ole otettu mukaan ohjausryhmään.
Esimerkiksi Tolvan poronhoito estyisi, koska laidunkierto menee, jos rikastamo rakennettaisiin Salmijärven kaakkoispuolelle.
Posiolainen Pentti Korva totesi Salmijärven alueen olevan pohjavesialuetta ja rikastamo olisi uhka vedenottamolle. Jukka Höyhtyä sanoi lappilaisia huolettavan Salmijärvi-vaihtoehdon.
– En usko, että rikastamon vaikutukset jäisivät alle 20 kilometrin matkalle alapuolisiin vesiin kuten konsultti totesi, vaan kuusamolaisten sonnat valuisivat alemmaksi. Emme ole hiljaa ja ohjausryhmään on valittava lappilaisia.
Reijo Ronkainen vastusti rikastamon jäteasema-vaihtoehtoa. Iijokeen ei rikastamovesiä voi laskea, siitä on jo kaksi oikeuden päätöstä, hän muistutti.
Parissa puheenvuorossa pelättiin, miten kävisi Kitkajoen ja alapuolella olevan Oulangan kansallispuiston.
Jorma Käkelä sen sijaan totesi, että tuotannollisella puolella tarvitaan toimeliaisuutta, sillä tyhjästä ei tule mitään.
– Tyhjä vouhkaaminen pois ja oikeita työpaikkoja. Toivon, että asia etenee.
Myös Tiina Tiermas sanoi kaivostyöpaikkojen olevan ihan tärkeitä ja ne ovat ympärivuotisia.
