”U­raa­ni­kai­vos Po­siol­le” – seu­ra­kun­ta­pas­to­rin mie­les­tä pitää siirtyä tun­ne­puo­lel­ta to­si­asioi­hin

Timo Ellonen ottaisi rohkeita askeleita Posion elinkeinoelämän kehittämisessä. Hänen mielestään Posion kunnan pitäisi selvittää, voitaisiinko kuntaan perustaa uraanikaivos.
Timo Ellonen ottaisi rohkeita askeleita Posion elinkeinoelämän kehittämisessä. Hänen mielestään Posion kunnan pitäisi selvittää, voitaisiinko kuntaan perustaa uraanikaivos.
Kuva: Erkki Ahola

Posion seurakuntapastori Timo Ellonen otti esille uraanikaivoksen perustamisen Posiolle Koillissanomissa (12.1.2017) julkaisemassamme jutussa, jossa posiolaisilta kysyttiin, mitä keinoja pitäisi ottaa käyttöön, että kunnan kuihtumiskierre saataisiin pysäytettyä. Taustalla jutussamme oli Suomen Kuvalehden tuore kunta-analyysi, jossa Posio listattiin 56 muun kunnan kanssa kuolevien kuntien joukkoon.

Timo Ellonen toistaa vielä saman kuin viime viikon torstain jutussamme, että hän ottaisi rohkeita askeleita Posion elinkeinoelämän kehittämisessä. Hänen mielestään Posion kunnan pitäisi selvittää, voitaisiinko kuntaan perustaa uraanikaivos.

– Se on kotimaista puhdasta energiaa, ja sitähän tarvitaan Suomen ydinvoimaloissa. Samalla Posion tulisi selvittää, voisiko kunta toimia ydinjätteiden loppusijoituspaikkana, Ellonen kertaa.

Ellosen mielestä uraanikaivoksista, ydinvoimaloista ja ydinjätteiden loppusijoituspaikoista käytävässä keskustelussa on päästävä tunnetasolta keskustelemaan tosiasioista.

– Suomen sähköenergiasta suurin osa tuotetaan uraanilla. Parempi olisi, että sitä tuotettaisiin uraanilla vieläkin enemmän turvallisesti Suomessa. Saataisiin samalla myös kaikki välillisetkin hyödyt jäämään Suomeen, Ellonen sanoo.

– En voi ymmärtää, miksi esimerkiksi uraanikaivoksia tai ydinvoimaloita niin moni vastustaa. Mihin heidän uraanipelkonsa todellisuudessa perustuu, Ellonen kysyy, ja vastaa, että ihmisillä on ilmeisesti mielikuva pian kuusi vuotta sitten Fukushimassa Japanissa tai Tšernobylissä entisessä Neuvostoliitossa vuonna 1986 tapahtuneista onnettomuuksista.

– Tai voi se mielikuva olla ihmisillä tietysti Hiroshimaan Japaniin pudotetusta atomipommista yli 70 vuotta sitten.

Ellonen epäilee, että ydinvoimaa vastustavista monen mielipide perustuu mutu-tuntumaan (minusta tuntuu vain sille), ja keskustelua käydään tunnepuolella.

– Esimerkiksi Fukushiman onnettomuudessa noin 19 000 ihmistä kuoli maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa. Fukushiman voimalasta peräisin olevalle ionisoivalle säteilylle paikallisviranomaiset epäilivät altistuneen 160 ihmisen.

– Pidemmällä aikavälillä on epätodennäköistä, että Fukushiman onnettomuus aiheuttaisi väestössä tai voimalaitoksen työntekijöiden suuressa enemmistössä minkäänlaisia myöhempiä terveysvaikutuksia, Ellonen viittaa onnettomuuden tuhoista tehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin.

– Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuus Ukrainassa, silloisessa Neuvostoliitossa oli tietysti vakava, mutta Ukrainassa käytävässä sodassa kuolee Tšernobylin onnettomuutta enemmän ihmisiä.

– Tšernobylin ydinvoimalaitoksen lähellä oleva luonto on elpynyt ja se voi jopa hyvin tällä hetkellä, Ellonen tietää.

– Luonnonmullistukset ja sodat vievät ihmishenkiä paljon enemmän kuin ydinvoimaloissa tapahtuneet onnettomuudet.

– Monella ihmisellä on mielikuva, että uraani aiheuttaa säteilyvaaraa, mutta samalla he eivät ehkä tiedosta, kuinka paljon monet ympäristömyrkyt aiheuttavat terveysongelmia.

– Vuonna 1986 tapahtunut Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuus aiheuttaa suomalaisille 50 vuoden aikana kaikkiaan noin kahden millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Saman määrän me saamme joka vuosi radonista, Ellonen viittaa Säteilyturvakeskuksen tekemiin tutkimuksiin.

– Tšernobylin onnettomuus ei näy Suomen syöpätilastoissa.

Ellonen haluaisi myös, että Posion kunta selvittäisi mahdollisuudet, voisiko tosiaan kunta toimia ydinjätteiden loppusijoituspaikkana.

– Tekniikan tohtori Jukka Laaksonen sanoi televisio-ohjelmassa, että saviperäinen maa sopisi parhaiten ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi. Tätä samaa olen itsekin ajatellut.

– Minusta on huvittavaa, että tästäkin asiasta julkisuudessa on paljon keskustelua, joissa todetaan, että näitä pidetään merkittävinä riskeinä ja ongelmina, ja puhutaan jopa 150 vuoden aikajanasta.

– Teknologia kehittyy edelleenkin, ja mielestäni ydinjätteitä voidaan sijoittaa maaperään turvallisesti, Ellonen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä