Pääkirjoitus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistushanke etenee sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä vaivalloisesti. Viime viikolta linjauksien tekeminen paiskattiin tälle viikolle. Hallituksen linjaukset on määrä saada ennen kuntavaaleja. Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestely on keskeinen osa hallituksen kuntauudistusta.
Keskustelun, kuntien ja äänestäjien kannalta olisi välttämätöntä, että näin merkittävässä asiassa tehdään linjauksia ennen kuin valtuustoihin valitaan ne ihmiset, jotka seuraavan neljän vuoden aikana ovat kunnanvaltuustoissa näistä asioista päättämässä.
Hallitus perääntyi jo tavoitteestaan keskittää terveydenhoito isoille kunnille tai kuntien yhteisille sosiaali- ja terveysalueille. Erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa ei voi tuupata saman katon alle, koska kuntaliitoksia ei ole tulossa niin paljon kuin hallitus kaavaili. Suomessa on jatkossakin pieniä kuntia, joiden on järjestettävä palvelut itse, aivan niin kuin suurin osa kuntalaisista haluaa.
Nykyisellä kuntajaolla kunnat eivät pysty järjestämään terveys- ja sosiaalipalveluita hyväntahtoisenkaan laskelman mukaan siinä mitassa kuin niitä tullaan tarvitsemaan. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut vievät kuntien budjetista yli puolet. Veroprosenttia korottamalla ei tavoiteta millään vääjäämättä nousevia kustannus- ja ikäkäyriä.
Kuntien hätä on aiheellinen. Kuntaliitto torppasi muun muassa vanhustenhoidon kiintiöehdotuksen toteamalla, että kiintiöt vain ohjaisivat voimavaroja entistä enemmän laitoshoitoon ja jo pelkästään vanhuspalvelulaki nostaa liiton mukaan kuntien kustannuksia tuntuvasti.
Terveys- ja sosiaalipalvelut ja kuntaliitokset ovat kuntavaalien keskeiset aiheet. Äänestäjät janoavat lupauksia palveluiden säilyttämisestä lähellä ja ehdokkaat puhuvat mielellään palveluiden puolesta.
Lisää rahaa valtiolta ei ole luvassa, mutta vähintään hyviä neuvoja tehtävistä selviytymiseen saa odottaa.