Pääkirjoitus
Talousvaikeuksissa painivat Posion kunta panee toivonsa maakuntapohjaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Posiolaisten päättäjien ajatuksena on, että kunnan itsenäisyys voidaan säilyttää, jos perusturvan musertava taakka saadaan siirrettyä leveämmille hartioille, Lapin maakunnalle.
Kyse on kunnan tulevaisuudesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen mukana Posion kunta joko pysyy pystyssä tai kaatuu, sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi vaalipaneelissa (KS 15.10).
Maakuntamallia kokeiltiin Kainuussa kahden valtuustokauden ajan. Tyytyväisimpiä Kainuun malliin olivat suuret kunnat, etunenässä Kajaani. Kainuun malli kaatui etäällä Kajaanista sijaitsevien pikkukuntien vastustukseen. Hyrynsalmi suuttui siitä, että hallinto sulki kunnasta lukion. Mallin kaatoi lopulta Puolanka, jossa arvioitiin maksujen nousevan ilman, että palveluista olisi takeita.
”Puolanka ei kerta kaikkiaan voi maksaa Kajaanin kaupungin kustannuksia”, kiteytti kunnanjohtaja Seppo Rajala tuskansa Kainuun Sanomien haastattelussa taannoin.
Pettymys Kainuun malliin kumpusi siitä, että pienissä kunnissa kuviteltiin uuden hallintotavan pelastavan kaiken ennalleen.
Kainuun mallin tuomista taloudellisista hyödyistä on taitettu peistä. Ensin sen arvioitiin hillinneen sosiaali- ja terveysmenojen kasvua huomattavasti. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus päätyi tutkimuksessaan siihen, että säästöjä ei ehkä syntynyt lainkaan.
Väittely Kainuun mallista on päätynyt valtakunnan politiikkaan. Kokoomus sanoo sen olevan keskustan kallis seikkailu. Keskusta pitää kokeilua menestyksenä.
Maakuntamalli voi olla varteenotettava ratkaisu esimerkiksi Posion kannalta, mutta minään pelastavana enkelinä sitä ei kannata äänestäjille mainostaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen joudutaan joka tapauksessa tarkastelemaan uusiksi koko maassa, päädyttiinpä sitten hallituksen ajamaan peruskuntamalliin tai keskustan maakuntamalliin. Tämä poliitikoilla pitää uskaltaa sanoa ääneen.