Kehittämisyhtiö Naturpoliksen yrityskehittäjä Ari-Matti Toivonen vahvistaa, että Koillismaan Leader on hyväksynyt tällä viikolla 1-vuotisen hankkeen, jonka avulla kehitetään Taivalkosken ja Posion alueella kaupallisen kalastuksen ja kalanjalostuksen edellytyksiä.
– Ensimmäinen hanke-ehdotus hylättiin, mutta nyt hankkeen sisältöä on karsittu siten, että hanke koskee uusien kalastajien rekrytointia ja tuotekehitystä.
Hankkeen tarkoituksena on kehittää Posion ja Taivalkosken kuntien kaupallista kalastusta. Hankkeen päätoimenpiteet jakaantuvat kahteen työpakettiin: mestari-kisälli toimintaan perustuvaan uusien kalastajien rekrytointiin sekä asiakaslähtöiseen bisnes to bisnes -tuotekehitykseen.
Ensimmäisen työvaiheen tarkoituksena on varmistaa kalaraaka-aineen saatavuus myös tulevaisuudessa Koillismaalla. Tavoitteena on löytää hankkeen toiminta-alueelta 5-6 toimenpiteisiin osallistuvaa, joista 2-3 jatkaisi kaupallista kalastusta hankkeen loppumisen jälkeen.
Toisen vaiheen tarkoituksena on lisätä kalan jatkokäsittelyä ja sen tuomaa työtä hankealueella. Tavoitteena on kehittää alueen raaka-aineista vähintään neljä uutta kalatuotetta sekä kaksi uutta jatkojalostetta. Taivalkosken kunnanhallitus päätti tämän viikon maanantaina, että Taivalkosken kunta on mukana kyseisessä hankkeessa.
Kalastaja Juha Korhonen kertoo, että Koillismaalla Kuusamossa on parhaiten turvattu ammattikalastamisen tulevaisuus.
– Meillä on kohtuullisen paljon nuoria, mutta toisaalta monet ovat jäämässä eläkkeelle. Kyllä Kuusamoonkin uutta verta tarvitaan.
Korhosen mukaan Posiolla ja Taivalkoskella tilanne on sen sijaan päässyt huonoksi.
– Nyt on kiire saada uusia tekijöitä kehiin. Taivalkoskella on enää yksi ammattikalastaja, joka hänkin on piakkoin jäämässä eläkepäiville. Eikä Posiollakaan tilanne ole paljon parempi, sieltä löytyy enää 2-3 tekijää.
Korhosen mukaan kotimaisen kalan markkinatilanne on tällä hetkellä hyvä, sillä nyt kysytään muutakin kuin muikkua ja siikaa.
– Kuusamon kalatalolla on parhaillaan menossa särkisesonki, tehdään kalasäilykkeitä ja jauhetaan kalamassaa teollisuudelle pihvin ja kalapullien raaka-aineeksi.
Koillismaan kalatalo kokoaa paikallisen kalatalouden ketjun yhteen, alkutuotannosta jalostukseen ja myyntiin. Kalatalo toimii tuorekalan, pakasteiden sekä jalosteiden logistiikkakeskuksena. Kalatalossa on muun muassa perkaus- ja lajittelutilat, noin 80 neliömetrin pakkasvarasto sekä irto- eli iskupakastuslinja.
Kalataloon sijoittuu kaksi yritystä, kuusamolaisten ja posiolaisten kalastajien omistama Koillismaan Luonnonkala Oy, joka hallinnoi alkutuottajien tiloja ja toimintaa sekä jalostuspuolella Kitkan Herkku Oy.
Kitkan viisas -nimitystä käytetään Koillismaan ylänköalueen järvistä pyydetyistä muikuista, joiden erityisominaisuutena on pehmeä ruoto. Kitkan viisas-muikku on lisätty vuonna 2013 EU-komission asetuksella alkuperätuotteeksi.
Suomessa on tällä hetkellä noin 700 ammattimaista kalastajaa, joista sisävesillä kalastaa 250. Suomessa syödystä kalasta 80 prosenttia on ulkomaista, kun vielä 1980-luvun alussa puolet oli kalasta kotimaista.
Kotimaassa kasvatettua kalaa on kaikesta syödystä kalasta 12 prosenttia ja luonnonkalaa 7-8 prosenttia.
Kalan kysyntä jatkaa maailmalla kasvuaan. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ruokailutottumusten muuttuminen lisäävät kalan kysyntää. Kehittyneissä maissa ruuan terveellisyys ja kestävä tuotanto ovat entistä tärkeämpiä ruuan ostoperusteita, mitkä myös suosivat kalaa. Suomalaiset haluaisivat lisätä erityisesti kotimaisen kalan käyttöä, mutta kotimainen alkutuotanto ei ole alkuunkaan pystynyt vastaamaan kysynnän muutokseen. Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella ollaan kuitenkin asian suhteen hereillä.
Raaka-aineen saatavuudesta on tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä kalanjalostajille. Luonnonvarakeskus listaa neljä asiaa, miksi kannattaa syödä kotimaista kalaa: lähiruoka, terveellisyys, ympäristöteko ja Suomen kansantalouden tukeminen.