Pääkirjoitus

Uu­siu­tu­va energia vas­ta­tuu­les­sa

Suomi on sitoutunut kansainväliseen ilmastopakettiin, jonka myötä uusiutuvan energian osuus on määrä kasvaa 40 prosenttiin käytettävästä energiasta. Tällä hetkelle alle kolmannes energiasta tuotetaan uusiutuvilla, kotimaisilla energianlähteillä.

Jotta ilmastopaketin vaatimukset pystytään täyttämään, esimerkiksi puun käyttö pitäisi pystyä 2,5-kertaistamaan. Valitettavasti suunta näyttää olevan aivan väärä. Kotimaisen energian tuottajiin, metsähakkeeseen ja pieniin voimalaitoksiin on kohdistumassa kovia leikkauksia, jotka johtavat todennäköisesti kivihiilen ja sähkön tuonnin lisäämiseen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus (21.12.2012).

Ilman tukia uusiutuvan energian lisäystavoitteeseen on mahdotonta päästä. Nyt hallituksen tulee päättää, kumpi painaa enemmän: kansainväliset sitoumukset vai valtiontalouden paineet.

Suomen tavoite uusiutuvan energian lisäämiseksi on äärimmäisen haastava. Uusiutuvaa energiaa pitäisi tuottaa lisää neljän nykyisen ja rakenteilla olevan viidennen ydinvoimalan verran. Puun osuus kaavaillusta lisäyksestä on yli puolet. Markkinaehtoisesti puun käytön lisäys ei tule missään tapauksessa toteutumaan tavoitteena olevaan vuoteen 2020 mennessä.

Metsäalan yritykset ja yrittäjät ovat vakaassa uskossa investoineet korjuukalustoon ja voimalaitoksiin. Esimerkiksi Taivalkoskella avattiin syksyllä uusi biopolttoainetta käyttävä lämpölaitos.

Tukipolitiikan tempoilevuus aiheuttaa sen, että investointihalukkuus vähenee. Epävarmuus tulevasta syö halukkuutta sijoittaa esimerkiksi uuteen metsänkorjuukalustoon. Moni kalustoon jo investoinut yrittäjä joutuu ahtaalle, kun investointien maksuun suunnitelluista euroista osa tippuu pois.

Uusiutuvan energian tuki ei ole pelkästään menoerä. Tuella on myös työllistävä vaikutus ja energiaan käytetty raha jää kiertämään Suomeen. Öljy, kivihiili ja maakaasu vievät tulot maamme rajojen ulkopuolelle, ja samalla lisääntyy ilmastotaakkaamme.

Uusiutuva energia puolestaan on mahdollisuus maaseudulle. Puuta kasvaa Koillismaan metsissä paljon enemmän kuin mitä sieltä korjataan pois. Puun korjuun saaminen kannattavaksi vaatii korjuun tehostamista, mutta myös tukia. Pitkällä tähtäimellä uusiutuvan energian kilpailukyky paranee, kun fossiiliset polttoaineet kallistuvat.

Tukipolitiikan tempoilevuus aiheuttaa sen, että investointi-halukkuus vähenee.