Matkailyhdistys pilotoi kestävän kehityksen sertifikaattia koko Ruka-Kuusamon alueelle.
Erityyppisisssä sertifikaateissa, joita matkailutoimijoiden odotetaan nyt hankkivan, on ympäristön lisäksi myös sosiaaliseen, kulttuurilliseen ja taloudelliseen kestävyyteen viittaavia painotuksia. Näistä kuitenkin luonto korostuu hyväksytyn sertifikaattilistan mukaan vastuullisuudesta puhuttaessa.
Viimeksi ympäristönsuojelua puuhattiin alueen matkailun parissa tosissaan 90-luvulla. Paljon siitä jäi elämään mutta paljon unohtui.
– 90-luvulla se oli tosi hommaa, eikä siinä ollut mistään sertifikaateista kyse, jyrähtää Jokke Kämäräinen.
90-luvulla Rukapalvelut Oy:ssäkin pienennettiin suihkujen virtaamaa ja Rukakylään hankittu jätteenlajittelupaikka on vielä osin jäljellä.
– Tuolla kulmalla meillä on vieläkin lajitteluhuone, mutta se homma meni vähän pieleen, kun lajiteltiin, mutta sitten kaikki meni polttoon, näyttää Kämäräinen yökerhonsa ikkunasta.
Kämäräinen on kuitenkin jo innostumassa uudesta hankkeesta, eikä vähiten yrityksen uuden markkinointi- ja myyntijohtajan Aino Kämäräisen ansiosta. Isä kertoo itsekin menneensä luontoon jo pitkään, kuin kirkkoon.
– On hyvä, että lähdetään nyt alueena liikkeelle. Tulee koulutusta ja tietoa sertifikaatteihin liittyvistä asioista.
Syy sertifikaattiin mukaan lähdölle on ensi sijassa asiakkaissa. Markkinointia yliopistossa lukenut ja itsekin ekoiluun innostunut Aino Kämäräinen on hoitanut muun muassa Helsinki City-maratonin sertifiointia. Hän kertoo matkailijoiden vaativan yhä enemmän huomion kiinnittämistä ympäristöasioihin.
– Projektista kuultuani tunsin, että nyt minä olen oikeassa paikassa! Nyt on koko ala takana ja olemme menossa samaan suuntaan, sanoo hän.
Matkailijan tottumus esimerkiksi jätteiden lajitteluun on hankittu vaivalla Etelä-Suomessa tai Euroopassa. Kohteessa kuitenkin näkyy roskille olevan tarjolla vain yksi sekakori. Koillismaan luontoon saapunut kokee ristiriidan.
– Jos se lajittelumahdollisuuden puute on ensimmäinen steppi lomamatkalla, josta muutenkin kärsitään syyllisyyttä, niin se on avaintekijä. Se alentaa varmasti mielikuvaa sen suhteen miten luonnosta pidetään täällä huolta, kertoo Aino Kämäräinen.
Markkinointijohtaja kiittää Rukakeskuksen aloitteellisuutta siirtymisessä hiilineutraaliutta kohti.
– Sertifikaatti on väline, kuin konsultti.
Aino Kämäräinen näkee esimerkiksi kompensaatiomaksuissa mahdollisuuden. Vaikka sitten hiilinieluiksi hankittavien maisemametsien rahoitukseen.
– Rovaniemen moottorikelkkasafareilla voi jo maksaa kompensaatiomaksuja, kertoo Kämäräinen.
Lue lisää Koillissanomien näköislehdestä, muun muassa siitä, kuinka Seikkailuapinoiden kiinalainen asiakas noukki muiden roskia rinkka selässä. Lue myös Aino Kämäräisen tuore henkilöhaastattelu keskiviikolta.
Matkailuyrittäjät painottavat, että haluavat yhteistä kehittämistä, koska matkailijoiden ympäristötietoisuuden kasvu näyttää nyt ilmastonmuutoksen takia väistämättömältä.
Suoraan hyväksyttävät sertifikaatit
Biosphere myöntää merkin kestävän kehityksen mallialueille. Kriteeristössä on monimuotoisuuden suojelusta luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Eceatin luomumatkailuyhdistys edistää suojelua, maankäyttöä, kulttuuriperinnön ja -maiseman suojelua sekä maaseudun toimintamahdollisuuksia.
Ekokompassi on tarkoitettu pk-yrityksille ja yleisötapahtumille. Tulee sitoutua 10 kriteerin noudattamiseen. Kolme ympäristöasiantuntijan neuvontakertaa.
Emasemas on vapaaehtoinen ympäristövaikutusten hallintajärjestelmä.
EU-ympäristömerkkijärjestelmän merkin voivat saada majoitusliikkeet, jotka täyttävät ympäristökriteerit. Järjestelmä kattaa pääasiassa tuotteita, mutta myös palveluita.
Geo Golf on verkko-ohjelma golfkenttien johdolle sisäistämään kestävän kehityksen periaatteet.
Green Globe on pitkään työtä kestävän matkailun eteen tehneiden merkki kansainväliselle majoitukselle, liikenteelle, matkanjärjestäjille, kongressikeskuksille ja organisaatioille.
Green Key on käytännönläheinen majoitusalan ympäristöohjelma Ympäristön lisäksi myös joitain sosiokulttuurisen ja taloudellisen vastuullisuuden kriteereitä.
ISO 14001 on kansainvälinen standardi ympäristöjohtamisen tueksi. Auditointiyrityksen tekemä tarkastus.
Joutsenmerkki on kulutustuotteista laajentunut kattamaan myös palveluita, kuten hotellit, ravintolat ja kongressikeskukset.
Roope-satamaohjelma on Pidä Saaristo Siistinä ry:n venesatamien ympäristöohjelma.
TourCert on voittoa tavoittelematon sertifiointijärjestö hiilijalanjäljen pienentämiseen, luonnonvarojen käyttöön ja monimuotoisuuden suojeluun. Asiantuntijana on WWF Green Office.
Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors katsoo Koillismaan luonnon matkailuvaltiksi, jonka säilyttämiseksi vaaditaan osallistumista.
– Upea luonto on ehdottomasti tärkein matkailuvalttimme. Sen säilyttäminen vaatii meiltä kaikilta osallistumista vastuullisen matkailun kehitystyöhön. Hakeutuminen mukaan Sustainable Travel Finland -ohjelmaan jo pilottivaiheessa oli meille hyvin luonteva ratkaisu, jota kautta voimme huolehtia sosiaalisen vastuumme toteutumisesta ja parhaassa tapauksessa saavuttaa tärkeää kilpailuetua, sanoo Lindfors tiedotteessa.
Vaatimuksena aluesertifikaatille on oma sertifikaatti 51 prosentille yhdistyksen jäsenyrityksistä.
Kaikki sertifikaatit eivät kuitenkaan kelpaa matkailuvirastolle. Joidenkin jo merkin hankkineiden yritysten on nyt hankittava toisenlaisia sertifikaatteja, jos haluavat olla mukana.
– Esimerkiksi ”Green Start” ei ole hyväksytty sertifikaatti Visit Finlandille. Se on liian kevyt, että Visit Finland sen hyväksyisi, sanoo Tessa Suopanki Gateway to Lappland -hankkesta.
Heidi Savolaisen Seikkailuapinat on mukana Posion seudun sertifikaattihankkeessa.
– Taivalkoski ei ole mukana pilotissa tällä hetkellä, he voivat hakea ohjelmaan mukaan ensi vuoden alusta, kun ohjelma aukeaa muillekin kuin pilottikohteille, kertoo Suopanki.
