Uutta mäntyä kas­va­maan

Metsänistutuksessa käytetään ensi kertaa jalostettuja taimia

Aku Määttä tempaisi 240 pottitaimea kyytiin ja lähti iskemään niitä äestettyyn maahan Lusmingin kylän liepeillä sijaitsevalla palstalla.
Aku Määttä tempaisi 240 pottitaimea kyytiin ja lähti iskemään niitä äestettyyn maahan Lusmingin kylän liepeillä sijaitsevalla palstalla.
Kuva: Mikko Halvari

Osuuskunta Biowoodin työmiehet iskivät männyntaimia kasvamaan Lusminkijärven maisemissa torstaina. Työmaana oli noin 6,5 hehtaarin kokoinen äestetty hakkuu, johon uppoaa reilut 16 000 taimea.

– Tässä on parin päivän homma neljälle miehelle, kertoi osuuskunnan puheenjohtaja Ari Määttä.

Kesän metsänistutukset tehdään yleensä jo ennen juhannusta. Lusminkiin laitettiin aivan viimeisiä taimia, joita oli jäänyt kasvattajalta sesongin yli. Hukkaankaan taimia ei kannata heittää.

Myrskytuhoista kärsinyt palsta hakattiin viime syksynä ja äestettiin alkuviikosta. Äestys on kevyempi versio kuin auraus ja se sopii ohutkunttaisiin maisemiin.

Määtän mukaan karkeammille maille istutetaan pääsääntöisesti mäntyä. Korkeampiin vaaramaisemiin ja savikkomaille pannaan puolestaan kasvamaan kuusta, joka kestää paremmin talven lumitykkyjä.

– Mäntyä laitetaan hieman tiheämpään eli 2500 kappaletta hehtaarille. Kuusta menee vastaavalle alueelle 2000 kappaletta.

Valtaosa istutuksista tehdään nykyisin pottitaimilla. Jonkin verran metsää myös kylvetään äestyskoneilla tai käsin. Kylvämällä istutettu puu kasvaa hakkuukypsäksi 5-8 vuotta myöhemmin kuin pottitaimesta alkunsa saanut puu.

Metsänhoitoyhdistys Kuusamo on laitattanut tänä kesänä yhteensä noin 1,5 miljoonaa puuntaimea hieman yli 700 hehtaarin maa-alueille. Kokonaismäärästä 60 prosenttia on mäntyjä ja 40 prosenttia kuusia.

Metsäneuvoja Pekka Määtän mukaan istutusmäärä on ollut normaalitasoa.

– Sen sijaan maanmuokkauksissa jäädään tänä kesänä noin 800 hehtaariin, kun normaalivuosina niitä tehdään yli 1000 hehtaaria. Tämä johtuu toissa vuoden hiljaisesta puukaupasta ja sen myötä vähemmistä hakkuista.

Metsänhoitoyhdistys on kuitenkin varannut jo ensi kesää varten reilusti taimia siltä varalta, että myyrä- ja hirvituhojen takia joudutaan tekemään tavallista enemmän täydennysistutuksia.

Määttä toteaa, että tänä kesänä on käytetty ensi kertaa pottitaimia, jotka on kasvatettu niin sanotuista siemenviljelyssiemenistä.

– Ne ovat Metsäntutkimuslaitoksen kehittämiä jalostettuja siemeniä, joiden avulla pyritään saamaan laadukkaampaa ja nopeakasvuisempaa metsää.

Yhdistys hankkii puuntaimet kolmelta paikalliselta taimitarhalta ja istutuspalvelut puolestaan kolmelta osuuskunnalta, joissa töitä tekevät ammattimetsurit.

– Pyrimme näin varmistamaan metsurien työllistämisen alkukesästä, ennen kuin he siirtyvät taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöihin.

Tässä on parin päivän homma neljälle miehelle.
Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä